John Verdon: Sokkoleikki - Dave Gurney 2

Shut Your Eyes Tight
Julkaistu 2011, suomennos 2012
671 sivua.

Viime kuussa tuli luettua pokkarina mukaan tarttunut John Verdonin esikoinen Numeropeli, joka avasi eläkkeellä olevan etsivän Dave Gurneyn tutkimuksista kertovan sarjan. Nyt Gummerukselta on vasta ilmestynyt sarjan kakkososa Sokkoleikki.

On taas syksy ja Dave Gurney viettää vaimonsa Madeleinen kanssa rauhallisia eläkepäiviä, kun tuttu poliisi Jack Hardwick pyytää hänen apuaan 4 kuukautta vanhan murhan selvittelyssä. Nuori morsian murhattiin raa'asti omissa häissään, mutta edistystä tutkimuksissa ei ole juuri tapahtunut, vaikka paikalla oli runsaasti häävieraita ja useita kameroita. Kamerat kuvasivat morsiamen menevän puutarhurin mökkiin hakemaan tämän mukaan juhlintaan ja hetken kuluttua sulhanen tohtori Scott Ashton löysi vaimonsa Jillianin päättömän ruumiin mökistä.

Pian selvisi, että sekä puutarhuri että naapurin rouva ovat kadonneet ilman johtolankoja ja puutarhurin mökistä johtavat jalanjäljet vievät veriselle viidakkoveitselle ja loppuvat sitten yhtäkkiä. Mökki on kuurattu läpikotaisin, joten sieltäkään johtolankoja ei löydy. Pääasiallinen epäilty on puutarhuri Hector Flores, jota kukaan ei kuitenkaan ole nähnyt kunnolla, eikä hänestä ole paperijälkiäkään. Gurney aloittaa omat selvittelynsä perehtymällä uhriin ja käykin ilmi, että Jillian oli hyvin häiriintynyt nuori ja psykiatri-aviomies hänen erityislukionsa johtaja.

Sekä Numeropelissä että tässä Sokkoleikissä Verdonin lähtöasetelma ja murhatapaus on todella hieno ja tarkkaan mietitty. Kutkuttavia ja mahdottomalta vaikuttavia seikkoja on useita, joten alkuinnostus on taattu. Verdon kuitenkin kirjoittaa tapahtumista hyvin verkkaiseen tahtiin ja mukana on paljon murhaselvittelyihin liittymätöntä, kuten Gurneyn ja tämän vaimon kotielämään ja harrastuksiin liittyviä asioita. Perhe-elämä varsinkin teki mieli hyppiä yli, Numeropelin kanssa vaimo Madeleine antoi jotain hyviä vinkkejä ja ohjasi miestään oikeaan suuntaan, mutta nyt ei tällä tuntunut olevan niin isoa roolia tapauksen selvittelyssä. Taaskin ärsytti vastakkainasettelu, jossa Madeleine haluaa pyöräilemään, kävelylle tai muuta vastaavaa, samalla kun Gurneyn pitäisi tutkia raakaa murhaa, jonka vaan hän voi selvittää ja siten estää lisäuhrit. Onneksi nyt vaikutti siltä, että jatkokirjoissa suhde voisi olla paremmalla tolalla :)

Sokkoleikin kanssa yritin hieman seurailla tuota sivumäärän käyttöä ja mielestäni selkeästi alle puolet keskittyi kunnolla itse rikoksen selvittelyyn. Jos tästä lähes 700 sivusta olisi karsinut parisataa sivua pois, niin sitten rakenne toimisi jo paremmin perusjännäreiden ystäville, kun toiminta ja fiilis pysyisivät paremmin yllä. Loppuratkaisun arvasin taas osittain hyvin aikaisessa vaiheessa - muistelisin murhatavan olevan tuttu jostain Agatha Christien kirjasta. Hector Flores -nimeen sisältyneen alkupään vinkinkin Gurney tai poliisit olisivat voineet itse tutkia heti samantien, sen kanssa ei olisi tarvinnut odottaa jonkun toisen ideaa. Kuitenkin sen verran kimurantti oli tämä tapaus, että muuta pohdittavaa ja selviteltävää riitti pidemmälle juonessa. Mutta minusta edetessään juoni meni epäuskottavampaan suuntaan, taide-sivujuonne oli aika turha enkä ihan ymmärtänyt lopussa Hector Floresin suhteen kaikkea.

Tämäkin siten lupaili hyvää ja murha-asetelma on hyvin kiinnostava, mutta Verdonilla on vielä tekemistä lopputarinan kanssa. Jos hän oppisi tiivistämään tekstejään ja keskittymään intensiivisemmin oleelliseen, näistä voisi tulla oikein hienoja dekkareita. Sopii hitaamman tarinanrakentamisen ystäville :)

John Verdon:

1. Think of a Number (2010) - Numeropeli (2011)
2. Shut Your Eyes Thight (2011) - Sokkoleikki (2012)

Sokkoleikki Adlibriksessä.

Lisää tästä kirjasta: Rakkaudesta kirjoihin.

John Verdon: Numeropeli - Dave Gurney 1

Think of a Number
Julkaistu 2010, suomennos 2011
Pokkari 573 sivua (+ lukunäyte Sokkoleikki-kirjasta)

Numeropeli on John Verdonin esikoisromaani ja esittelee entisen poliisin Dave Gurneyn, joka tähdittää Verdonin seuraavaakin teosta. Gurney on hieman alle viisikymppisenä jo jäänyt eläkkeelle New Yorkin poliisin murharyhmän rikostutkijan työstään ja muuttanut Delawareen vaimonsa Madeleinen kanssa. Madeleine on hyvin fiksu, taiteellinen ja rakastaa luontoa. Madeleine on odottanut miehensä mukautuvan paremmin heidän uuteen, rauhallisempaan elämäntyyliinsä, mutta tämä ei tunnu voivan päästää irti tottumuksistaan.

Mark Mellery, Dave Gurneyn opiskelija-aikainen tuttava, ottaa Gurneyyn yhteyttä ja kertoo saamistaan uhkaavista viesteistä. Kirjoittaja tuntuu tuntevan Melleryn todella läpikotaisin ja on jopa tiennyt minkä luvun Mellery valitsee pyydettäessä. Gurneyn avustuksella Mellery koittaa pohtia mahdollisia vihollisiaan, sekä valitsemansa numeron 658 merkitystä itselleen ja jollekulle toiselle. Tapaus muuttuu vakavaksi kun Mellery löytyy murhattuna kotoaan ja poliisit tulevat johtamaan tutkimuksia. Guerneytä kuitenkin pyydetään konsultiksi mukaan ja pian löytyykin enemmän uhreja.

Verdonin tarina on jaettu kolmeen osaan. Ensimmäinen osa on juonen pohjustusta ja juttu lähtee liikkeelle hyvin hitaasti. Alkuun tutustutaan Daven ja Madeleinen suhteeseen ja heidän ongelmiinsa. Madeleine on kuvattu aika vaativana ja ärsyttävänä vaimona, joka haluaisi miehensä olevan toisenlainen ja muuttaa tämän luonnetta. Yleensä on ihan mukavaa, jos suhde ei ole aivan täydellinen, mutta tässä Verdon menee hieman turhan pitkälle ja saa välillä jopa pohtimaan, että miksi tälläinen pari oikein on yhdessä. Aikaa vietetään myös Melleryn kanssa ja tämän saamien viestejen analysoinnissa.

Ensimmäinen uhri ilmaantuu pitkälle päälle 100 sivun jälkeen, mutta siitä vauhti sitten kiihtyykin. Jäin miettimään, että pitäisiköhän Melleryn murhan olla yllätys (vaikka suomenkielisessä versiossa se ainakin kerrotaan jo takakannessa), kun sitä ja tarinan varsinaista alkamista saa odotella niin pitkään. Kirja paranee tässä vaiheessa huomattavasti, kun alun pohdiskeleva ja psykologinen asenne vaihtuu toimintaan ja poliisitutkimuksiin. Gurney hoitaa tutkimuksiaan yllättävän itsenäisesti vaikka on vain ulkopuolisena konsulttina avustamassa. Hänen tyylinsä on kuitenkin hyvä ja tehokas ja Gurneysta saa fiksun vaikutelman.

Numeropeli on esikoiseksi hyvä jännäri. Verdonin psykologiset pohdiskelut ovat mukavaa luettavaa ja juoni on muutenkin kiinnostava. Pettymykseksi osoittautui se kuinka pienessä osassa numeroleikit kirjassa olivat, kannesta ja esittelytekstistä sai ihan väärän kuvan tältä alueelta. Lisäksi arvasin osittain loppuratkaisun ihan turhan aikaisessa vaiheessa, joten sekin hieman vei tästä hohtoa.

John Verdon:

1. Think of a Number (2010) - Numeropeli (2011)
2. Shut Your Eyes Thight (2011) - Sokkoleikki (06/2012)

Numeropeli Adlibriksessä.

Lisää Numeropelistä: Nenä kirjassa, P. S. Rakastan kirjoja, Valikoiva kirjatoukka, Helsingin sanomat ja Humisevalla harjulla.