Näytetään tekstit, joissa on tunniste 1800-luku. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste 1800-luku. Näytä kaikki tekstit

lauantai 4. elokuuta 2012

Cassandra Clare: Clockwork Angel - The Infernal Devices 1

Julkaistu 2010
479 sivua.

Luin viime vuonna Cassandra Claren ensimmäisen trilogian Varjojen kaupungit. Clarella on työn alla nyt kaksi jatko-sarjaa Varjometsästäjien seikkailuista ja hän kirjoittaa näitä sarjojaan vuorotellen. Varjojen kaupunkien neljäs osa, Langenneiden enkelten kaupunki, ilmestyy suomeksi syyskuussa, mutta sitä ennen Clare on kirjoittanut Clockwork Angelin, steampunk-trilogian avausosan.

Clockwork Angel sijoittuu Varjojen kaupunkien maailmaan, mutta 1870-luvun Lontoossa. Tutuista hahmoista mukana on velho Magnus Bane. Clare itse suosittelee, että näitä kirjoja luettaisiin ilmestymisjärjestyksessä mielummin kuin sarja kerrallaan, joten niin minäkin aion tehdä. Clockwork Angel sopii mukaan myös Raijan scifi-haasteeseen, steampunk-kategoriaan.

Tessa Gray on amerikkalainen, mutta tullut Lontooseen veljensä kutsumana. Tessa on kuitenkin kaapattu heti maahan saavuttuaan ja siskokset, jotka häntä pitävät vankina, tuntuvat tietävän Tessasta enemmän kuin hän itse. He nimittäin opettavat ja pakottavat tämän muuttamaan muotoaan haluamakseen henkilöksi tuomalla Tessalle jotain kohdehenkilölle kuuluvaa. Siskokset kertovat, että myös Tessan veli Nate on heidän hallussaan, joten Tessa suostuu kaikkeen veljeään suojellakseen. Kun Tessalle kerrotaan, että häntä valmistellaan pakkoavioliittoon mahtavan Magisterin kanssa, hän vihdoin päättää paeta.

Varjometsästäjä Will Herondale kollegoineen sattuu paikalle juuri sopivasti pelastamaan Tessan ja Tessa päätyy asumaan heidän luokseen Lontoon instituuttiin. Varjometsästäjät ja Tessa alkavat selvitellä Tessan veljen katoamista, tuntemattoman Magisterin arvoitusta ja sitä, että mihin Tessan kaapanneet siskokset tarvitsevat paljon ihmisruumiita. Lisäksi normaalisti vain demonit voivat muuttaa muotoaan, mutta Tessalla ei muita demonien tuntomerkkejä ole, joten hänen taustansa ja perimänsä onkin suuri mysteeri.

Clockwork Angel sisältää Varjometsästäjiä, vampyyreitä ja velhoja 1800-luvun Lontoossa ja mukana on myös erilaisia kellomekanismiin perustuvia vempaimia, mutta ei niistä sen enempää tällä kertaa, koska en halua spoilata juonta. Kuten Claren aiemmassakin trilogiassa, päähenkilöt ovat teini-ikäisiä, mutta heidän osuutensa mysteerien selvittelyssä on suuri, aikuisiakin kuitenkin on auttamassa. Tässä ensimmäisessä osassa esitellään juonen maailmaa ja keskitytään Lontoon instituutin väkeen. Tällä kertaa ei  juurikaan jahdata demoneita tai muita olioita ympäriinsä, loppupuolen taisteluita lukuunottamatta ja juoni onkin mukavan erilainen. Tessan ja Willin oletettu romanssi ei vielä päässyt vauhtiin, mutta jatkossa romantiikkakin lienee luvassa.

Tessan tausta on alusta asti eräs kirjan kiinnostavimpia juonia, sillä tyttö itse on luullut olevansa täysin ihminen ja koska hän on orpo ja vieraassa maassa, niin apua ei ole edes helppo kysyä. Tämä juonikuvio ei vielä tässä trilogian avausosassa ratkea, Tessa pääsee vain hieman alkuun vanhempiensa tekemisien selvittelyssä, joten mieli tekisi lukea jatkoa pian. Alkuperäinen Varjojen kaupungitkin oli aika lailla yhtä juonta kaikkien kolmen kirjan läpi ja kunnollisia ratkaisuja tuli vasta viimeisessä kirjassa, joten nyt osasin odottaakin jutun jäävän aikalailla kesken. Nyt Clare ehkä hieman paremmin sai Clockwork Angeliin omaa tarinaa, vaikka jatkolle jääkin hyvin tilaa. Juoni sinänsä oli hieman ennalta-arvattava, mutta mukavasti Clare oli ainakin yrittänyt tuoda yllättäviä käänteitä mukaan.

Tykkäsin, Clockwork Angel oli minusta Claren aiempia kirjoja parempi, vaikka alkuasetelma onkin aika samantapainen. Ensimmäisen kokeilun perusteella steampunk vaikuttaa tosi kiinnostavalta genreltä, näitä pitää lukea lisää :)

The Shadowhunter Chronicles:

Clockwork Angel Adlibriksessä.

Tämän on lukenut myös Booklovin'.

lauantai 12. toukokuuta 2012

Damian Dibben: Historian vartijat 1 - Myrsky nousee

History Keepers: The Storm Begins
Julkaistu 2011, suomennos 2012
324 sivua.

Aikamatkustus aiheena kiinnostaa sen verran, että piti tutustua Damian Dibbenin Historian vartijat -sarjan avausosaan Myrsky nousee. Kyseessä on nuorille tarkoitettu sarja, mutta nuortenkirjoja luen muutenkin välillä. Myrsky nousee on Dibbenin esikoisromaani.

Lontoossa asuva 14-vuotias Jake Djones on luullut vanhempiensa olevan tavallisia yrittäjiä, mutta heidän viivyttyä epätavallisen pitkään työmatkallaan Jake siepataan Historian vartijoiden toimesta. Jake saa kuulla vanhempiensakin kuuluvan tähän järjestöön ja heidän kadonneen matkallaan vuoden 1506 Italiaan. Jakelle selviää, että hän on perinyt myös kyvyn matkustaa ajassa ja hänellä tämä taito ilmenee hyvin vahvana. Nuorilla kyky on muutenkin voimakkaimmillaan ja laimenee ajan myötä.

Historian vartijat muuttavat Jaken mukaansa saatuaan päämajaansa, nollapisteeseensä Normandiassa Ranskassa vuonna 1820. Sieltä lähetetään teini-ikäisten etsintäpartio Djonesin pariskunnan jäljille 1500-luvulle ja Jake tuppautuu porukkaan mukaan. Käy ilmi, että Historian vartijoiden vihollisilla on suuret suunnitelmat meneillään ja Jakella uusine ystävinen on vakava paikka edessään yrittäessään pelastaa historia sellaisena kun me sen tunnemme.

Odotukset olivat hieman korkeammalla Historian vartijoiden suhteen, mutta ehkä tämä on hieman liikaa teini-ikäiselle yleisölle kirjoitettu. Esimerkiksi Harry Potterin seikkailut oli aina kirjoitettu hyvin uskottavasti ja niin, että jännitys säilyi aikuislukijallekin, mutta tässä ihmettelin esimerkiksi sitä, että vaikka Historian vartijat on aikuisten johtama järjestö, niin 14-15 vuotiaat ovat parhaita agentteja ja vain tuon ikäisiä lähetetään etsimään Djonesin pariskuntaa. Kovin kokeneita ei varhaisteinien luulisi olevan, jos heillä ei sitten ole teetetty töitä ihan pienestä lapsesta asti. Potter-kirjoista voisi ottaa oppia siinä, että miten sankarit saadaan päätymään seikkailuihin ja pulaan hyvin luonnollisesti.

Juoni oli myös melko ennalta-arvattava. Mukana on klassinen pahis, joka avustajineen haluaa tuhota maailman, puhtoinen hyvisten joukko, petos, "yllättävä" loppupaljastus ja osittain avoin loppu, joka jättää ovea auki jatko-osalle. Onneksi kuitenkin Dibben pääjuonensa kertoo loppuu asti ja vain niitä kiinnostavia sivujuonteita jää auki - kuten mitä tapahtuikaan Jaken kuolleeksi uskomalle veljelle. Motiivi pahiksella on hieman erikoinen ja vaatii jonkun verran selittelyä, joten siinäkin on Dibbenillä vielä hiomista jatkoa varten. En onnistunut selvittämään, että kuinka pitkää sarjaa kirjailija on tästä suunnitellut, mutta kakkososa on ilmestymässä englanniksi alkusyksystä.

Kohderyhmälleen tämä on varmasti hyvä ja vauhdikas seikkailutarina ja sopii sekä tytöille että pojille, mutta aikuislukijoille ei niin voi suositella. Asetelma on kuitenkin kiinnostava ja toivoa sopii, että Dibbenkin parantaa tekstejään ajan kanssa.

The History Keepers - Historian vartijat:
  1. The Storm Begins (2011) - Myrsky nousee (2012)
  2. Circus Maximus (08/2012)
Damian Dibben The History Keepersin sivuilla ja tämä kirja Adlibriksessä.

keskiviikko 9. toukokuuta 2012

Seth Grahame-Smith: Abraham Lincoln, Vampire Hunter

Julkaistu 2010, 336 sivua.

Ylpeys ja ennakkoluulo ja zombit -kirjasta tutun Seth Grahame-Smithin uudempi teos kertoo Yhdysvaltain 16. presidentin Abraham Lincolnin hieman erilaisen elämänkerran. Tämä teos on sikälikin ajankohtainen, että kirjaan perustuva elokuva on tulossa teattereihin nyt kesällä.

Tarina alkaa nykyajasta, kun salaperäinen asiakas toimittaa sekatavarakaupanpitäjälle ja pöytälaatikkokirjailijalle Seth Grahame-Smithille Abraham Lincolnin kadonneet päiväkirjat ja kirjeitä. Tämä asiakas, Henry, pyytää Grahame-Smithiä kirjoittamaan materiaalin pohjalta käsikirjoituksen hänen hyväksyttäväkseen.

Abraham Lincolnin tarina alkaa 1800-luvun alun Kentuckystä, jossa hänen isänsä Thomas viljelee maata hengenpitimikseen. Maiden omistusoikeudet ovat hieman epäselviä ja Lincolnin perhe joutuu muuttamaan useampaan kertaan ja Aben ollessa 7 he päätyvät Indianan puolelle. Aluekiistoja on paljon intiaanien kanssa ja monista oudoista kuolemista syytetäänkin mielellään intiaaneja tai sitten tauteja. Abe ei saa minkäänlaista koulutusta, mutta oppii ulkotöissä vahvaksi ja hyväksi kirveen käyttäjäksi. Isältään Abe oppii teini-ikäisenä, että vampyyreitä on olemassa ja he ovat intiaanien ja tautien sijaan tappaneet useampia Lincolnin perheen jäseniä.

Abe vannoo tappavansa jokaisen vampyyrin Yhdysvalloissa. Apuja hän saa Henry Sturgesilta, joka on itsekin vampyyri, mutta silti samalla puolella Aben kanssa. Satunnaisten ja vaihtuvien töidensä ohessa Abesta tulee eräs mantereen parhaista vampyyrinmetsästäjistä, pääasiassa kirves aseenaan ja hän kiertelee jahtaamassa Henryn vinkkien mukaisia pahisvampyyreja. Ajan myötä Abe kiinnostuu myös politiikasta, varsinkin kun hän on nähnyt kuinka valkoiset vampyyrit kohtelevat mustia orjiaan etelässä. Myös sisällissota häämöttää, mutta siinäkin avainasemassa on taistelu vampyyreja vastaan.

Abraham Lincoln, Vampire Hunter on hyvin mielenkiintoinen, historiallinen elämänkerta, mutta myös raaka tarina vampyyrijahdista. Koska Abe tappaa vampyyrejä yleensä kirveellä, niin kuvauksia päiden irtihakkaamisesta ja muusta vastaavasta on runsaasti, puhumattakaan niistä julmuuksista mitä mustat orjat joutuvat kokemaan. Teksti ei kuitenkaan ole mitenkään ällöttävää, vaan pysyy luettavana. Grahame-Smith on ottanut kerrontaan mukaan useita pätkiä Lincolnin päiväkirjoista, joten kerronta vaihtelee kolmannen ja ensimmäisen persoonan välillä.

Historiallinen, pitkälti tosipohjainen tarina kun on kyseessä, niin tuttuja historian hahmoja ja tapahtumia vilahtelee tarinassa mukana. Abe tutustuu mm. Edgar Allan Poeen ja toisessa tarinassa Roanoken 1500-luvun lopun mystisesti kadonnut siirtokunta saa vihdoin selityksensä. Loppuun päästyäni jäin miettimään, että tunnenko nyt Aben, mutta vastaus taitaa olla, että en. Hahmot ovat ihan kiinnostavia, mutta heihin ei pääse kunnolla sisälle ja kun joidenkin kohtalot on jo tiedossa valmiiksi, niin jännitystäkään ei siltä osin ole mukana.

Juonen edetessä Grahame-Smith keskittyy enemmän orjuuteen, mutta siltä kannalta, että vampyyrit ovat ne pahikset, jotka orjia kiduttavat. Joten siis vampyyrit tuhoamalla ongelma poistuu pääasiassa. Tämä ajattelutapa ei sopinut minulle ollenkaan ja tältä osin kirja olikin pettymys. Alku oli hyvä ja kiinnostava, mutta sitten jo hieman ennen puoliväliä lukeminen muuttui hieman takkuisammaksi. Kirjan lopetus oli myös aikamoinen pettymys, en vaan päässyt siinä suhteessa mukaan kirjailijan ajatusmaailmaan. Ja nyt tekstiä pohtiessa en myöskään oikein keksi, että mitä uutta Grahame-Smith olisi tuonut vampyyrien tai orjuuden kuvauksiin.

Kuitenkin tämä oli ihan hyvä teos, alku lupaili enemmänkin, mutta kuitenkin kokonaisuutena jää vain tuolle ihan kivan tasolle. Suosittelen varsinkin Yhdysvaltain historiasta kiinnostuneille, kieli on mukavan vanhahtavaa (mutta kuitenkin helppolukuista) ja parhaat kohdat taisivat olla niitä 1800-luvun elämän kuvauksia. Lisäpiste tulisi (jos niitä nyt yleensäkin antaisin kirjoille) hienosta kansi-ideasta. Etu- ja taka-kansiyhdistelmä on niin hyvä :) Leffakannesta en niin välitä, mutta myynee hyvin nyt elokuvan vetämänä.

Varsinaista scifiä tämä ei ole, mutta osallistun silti scifi-haasteen katergoriaan vaihtoehtohistoria tällä teoksella.

Abraham Lincoln Wikipediassa ja tämä kirja Adlibriksessä.

sunnuntai 8. huhtikuuta 2012

Anna Godbersen: Juoruja - Huumaa 2

Rumors - A Luxe Novel
Julkaistu 2008, suomennos 2010
Pokkari 463 sivua.

Anna Godbersen jätti tarinansa aikalailla kesken Huumaa-sarjan ykkösosassa lokakuulle 1899. Juoruja jatkaa juttua joulukuulta uuteenvuoteen, joten tästä on aika vaikea kirjoittaa ilman juonipaljastuksia ensimmäisestä osasta.

Penelope Hayes on tehnyt parhaansa vallatakseen Elizabeth Hollandin seurapiireihin jättämän aukon. Hän esittää kilttiä ja kuuliaista ja paljastaa todellisen juonittelevan luontonsa vain lähimmälle ystävälleen. Penelopen tähtäimessä on edelleen saada vallattua Henry Schoonmaker omakseen keinolla millä hyvänsä. Diana Holland on myös rakastunut Henryyn ja tässä tapauksessa tunteet ovat molemminpuolisia. Hollandien tukala rahatilanne alkaa vähitellen olla tiedossa yleisesti ja Diana saa pieniä tilaisuuksia tienata hieman.

Henryyn Elizabethin kohtalo on vaikuttanut rankasti ja hän haluaa pysytellä Dianasta erossa Elizabethiin vedoten ja Dianan parasta ajatellen. Tämä avaa tilaisuutta Penelopelle, vaikkei hän Henryn ja Dianan tunteista tiedäkään. Entinen Hollandien palvelijatar Lina on saanut sen verran rahaa, että hän asuu hienossa hotellissa ja opettelee seurapiirineitokaiseksi. Edessä on kova työ, kalliisiin vaatteisiin, tarvikkeisiin, asumiseen ja niin edelleen tuhlaamalla rahat on pian kulutettu, joten Linan pitää keksiä jokin uusi tienauskeino. Hienoston sisäpiireihin ei myöskään noin vain ulkopuolinen pääse, joten sekin vaatii suunnittelua.

Juoruja jatkaa sarjan ykkösosan viitoittamalla tiellä ja samanlaisissa juonittelujen ja suhdekiemuroiden sopassa New Yorkissa kulta-ajan (Gilded Age) lopulla. Piristävä sarja on siksi, että yleensä tämäntyyppiset sijoittuvat Lontoon tai Pariisin seurapiireihin, joten 1800-luvun lopun New Yorkista on mukavampi lukea vaihteeksi. Mukana on vanhoja hollantilaisia sukuja ja todellisia historiallisia nimiä, kuten Vanderbilt ja Astor. New Yorkin historia olisikin mielenkiintoista luettavaa, kaupunki kulki New Amsterdamin nimellä vain 50 vuotta 1600-luvulla, mutta hollantilaisten vaikutus ainakin ylimmissä piireissä on ilmeisesti kestänyt paljon pidempään. Harmi kyllä Godbersen keskittyy ihmissuhteisiin niin vahvasti, että tapahtumapaikka jää melkein unohduksiin.

Godbersen aloittaa hienosti kappaleensa aina katkelmilla aiheenseen sopivista 1899-vuoden lehdistä tai kirjoista ja nämä tuovat tarvittavaa ajankuvausta mukaan tarinaan. Jutuissa ei sinänsä ole mitään mullistavaa ja jotkut ovat jopa otteita juorupalstoilta sarjan päähenkilöistä, mutta pikkutekstit saavat hyvin kirjan fiiliksen kohdilleen ja tuovat lisäväriä tarinaan. Juoni keskittyy vahvasti huhuihin, juoruihin, salaisuuksiin ja romantiikkaan. Käänteitä on taas tälläkin kertaa yllinkyllin - hieman vähempikin riittäisi - ja Godbersen lopettaa tarinansa hyvin dramaattiseen kohtaan, joka saa innolla odottamaan jatkoa. Juoruja on hieno viihdekirja kunhan sitä ei ota liian vakavasti, vaan asennoituu nauttimaan 5. avenuen hienostokartanoista, upeista puvuista ja seurapiirijuhlista.


The Luxe - Huumaa-sarja:
  1. Rumors (2008) - Juoruja (2010)
Juoruja Adlibriksessä.

Lisää Juoruista: Lukuisa, Humisevalla harjulla, Le Masque Rouge ja Sananen kirjasta.

lauantai 7. huhtikuuta 2012

Anna Godbersen: Huumaa - Huumaa 1

The Luxe
Julkaistu 2007, suomennos 2009
Pokkari 472 sivua.

Anna Godbersenin esikoinen Huumaa aloittaa samaa nimä kantavan sarjan, joka kertoo New Yorkin vaikutusvaltaisista seurapiireistä 1800- ja 1900-lukujen taitteessa. Päähenkilöinä seurattavia nuoria neitokaisia on 4 kuten kirjojakin, vanhan ja arvostetun suvun tytär Elizabeth Holland ja tämän pikkusisko Diana, varakkaan nousukasperheen Penelope Hayes sekä Hollandin perheen palvelustyttö Lina Broud, jolla on suuria haaveita.

Vuonna 1899 18-vuotias, vasta Ranskasta palannut Elizabeth on seurapiirien suosikki. Paljon on kuitenkin tapahtunut hänen poissaollessaan ja Elizabeth ei ole heti alkuun ollenkaan kärryillä tilanteesta. Hänen paras ystävänsä Penelope on rakastunut ja Elizabethin oma perhe on köyhtynyt huomattavasti isän kuoltua. Hollandit ja Schoonmakerit sopivat lapsiltaan sen enempää kyselemättä Elizabethin ja Henry Schoonmakerin naimakaupasta. Kumpikaan tulevista puolisoista ei ole asiasta kovinkaan innostunut, Elizabeth siksi, että hän on ihastunut ja viettää yönsä perheensä ajurin Willin kanssa ja Henry siksi, että hän ei ole vielä valmis vakiintumaan. Kun Penelope saa julmalla tavalla kuulla tulevista häistä hän lähtee kostoretkelle, koska Henry on hänen rakastajansa. Apuja hän saa Linalta, joka taas on rakastunut Williin.

Henkilöt kehittyvät hieman juonen edetessä eivätkä ole ihan mustavalkoisia. Elizabeth on kiltti, puhtoinen ja tottelevainen seurapiirityttö, mutta hänelläkin on salaisuutensa. Nuorempi Diana taas yrittää avoimemmin kapinoida aikakauden rooleja vastaan. Penelopesta kehittyy tarinan juonitteleva pääpahis ja hänen tekemisiään onkin oikein hauska seurata. Mutta on Penelopella ne kiltteyden hetkensä. Lina ahnehtii työnantajiensa elämää eikä suostu alistumaan siskonsa tavoin palvelijan rooliin vaan tavoittelee paljon enempää. Miehistä Henry on alkuun aika perinteinen villi ja välinpitämätön poikamies, mutta rakkaus muuttaa häntäkin hieman. Will ei paljoa omaa aikaa tarinasta saa, mutta hänet kuvataan kilttinä, mukavana ja luotettavana apulaisena.

Kantavana voimana sarjassa tuntuvat olevan äärimmäisen hankalat ja solmussa olevat rakkaussuhteet. Kaikki ovat rakastuneita johonkin ja yleensä aivan väärään henkilöön, joka aiheuttaa paljon ongelmia. Esikoisteokselle voi hieman antaa anteeksi juonen suhteen, mutta minun mieleeni näitä suhdesolmuja on jo hieman liikaakin. Aikakausi olisi niin herkullinen, että siitä pitäisi riittää tarinaan enemmänkin sisältöä, ilman näitä kaikkia turhia rakkaussotkuja. Godbersen kirjoittaa kuitenkin hyvin mukaansatempaavasti, mutta myös hieman saippuaoopperamaisesti. Upposin tähän niin täydellisesti, että ensimmäisellä lukukerralla loppuun päästyäni olin hyvin pettynyt kun tarina jäikin hyvin aikalailla kesken ja jännään kohtaan. Silloin päätin, että näitä en enempää lue ennen kuin kaikki osat ovat saatavilla. Nyt sitten olisi vihdoin hyvä aika saattaa tämä luku-urakka päätökseen :)

The Luxe - Huumaa-sarja:
  1. The Luxe (2007) - Huumaa (2009)
Anna Godbersen Wikipediassa ja tämä kirja Adlibriksessä.

perjantai 2. maaliskuuta 2012

Nicola Cornick: Seikkailijatar & Kurtisaanin kesytys

Aina välillä tekee mieli lukea jotain kevyttä ja romanttista. Harlequin lopetti oman Historiallinen-sarjansa suomentamisen viime kesänä, mutta Silk-sarjassa julkaistaan välillä historiallista romantiikkaa. Silkin kirjailijoista Candace Campista pidän paljon, Nicola Cornick on myös hyvä, mutta Stella Cameronia kun koitin joskus lukea niin aika takkuista oli.

Nicola Cornickilta aloitettiin nyt kääntämään uutta sarjaa nimeltä Skandaalinkäryä, englanniksi The Scandalous Women of the Ton. Sarja sisältää 6 teosta, joista kaikki eivät ole ilmestyneet alkuperäiskielelläkään vielä, joten suomentaminen saattaa hieman kestää. Cornickin kirjat ovat perus-romantiikkaa muistettavampia ja kiinnostavampia, koska hän yleensä saa inspiraationsa jostain tietystä historiallisesta tapahtumasta, ajasta tai paikasta. Tämä linkki todellisuuteen tulee hyvin esille tarinoissa ja tekee kirjoista monipuolisempia.

Seikkailijatar - Skandaalinkäryä 1
Whisper of Scandal - The Scandalous Women of the Ton 1
Julkaistu 2010, suomennos 2012.
363 sivua.

Seikkailijattaren tarina lähtee liikkeelle Lontoosta vuonna 1811. Lady Joanna Ware on jäänyt leskeksi, kun hänen seikkailijamiehensä David kuoli koillisväylän etsintäretkellä. Heidän suhteensa oli melko huonossa jamassa, mutta Davidin ystävä Alex Grant ei heidän ongelmistaan tiedä. Joanna joutuu pieneen pulaan ja päättää esittää, että hänellä ja Alexilla on suhde, joka tietysti nostaa pienen skandaalin heidän piireissään. Todellisuudessa Alex kyllä kiehtoo Joannaa, mutta hän ei huonojen kokemustensa jälkeen ole kovin kiinnostunut uudesta suhteesta maailmanmatkaajamiehen kanssa. Läheisempiin tekemisiin he joutuvat keskenään, kun Davidin testamentin ehdot paljastuvat ja he joutuvat yhteiselle matkalle Norjan Huippuvuorille.

Nicola Cornick yhdistelee historiallisen romantiikan perinteitä omaan modernimpaan katsontatapaansa. Hänen sankarittarensa eivät ole aina samanlaisia, ujoja neitsyitä kuten monilla muilla ja tässäkin tapauksessa Joanna ystävättärensä Lottien kanssa pääsee hyvin harvinaiselle ja hankalalle reissulle mukaan. On se matkustaminen vaan muuttunut paljon parissasadassa vuodessa! Joanna myös vastaa itse itsestään, hankkii omaa elantoaan ja on muutenkin mukavan aikaansaava.

Kurtisaanin kesytys - Skandaalinkäryä 2
One Wicked Sin - The Scandalous Women of the Ton 2
Julkaistu 2010, suomennos 2012
347 sivua.

Kurtisaanin kesytys kertoo Seikkailijattaressa sivuosassa olleen Lottie Cummingsin tarinan ja alkaa vuodesta 1813. Lottie oli Seikkailijattaressa juonitteleva ja nautinnonhaluinen eikä kovin hyvä ystävä Joannalle. Hänen rakkausseikkailunsa ovat vihdoin saaneet liikaa julkisuutta ja Lottie on pudonnut todella alas menetettyään avioerossa kaiken ja joutunut muuttamaan asumaan ja työskentelemään bordelliin.

Uusi työ ei kuitenkaan mene kovin hyvin, asiakkaat valittavat ja Lottie on epätoivoinen. Pelastajaksi ilmaantuu komea Ethan Ryder, irlantilainen maanpetturi, joka on taistellut Napoleonin puolella ja on muiden sotavankien tavoin osittaisessa vapaudessa englantilaisessa pikkukaupungissa. Ethan haluaa ostaa Lottien rakastajattarekseen, mutta hänelläkin on omat taka-ajatuksensa ja salaisuutensa.

Kurtisaanin kesytyksessä tutustutaan hieman sotavankien elämään ja heidän järjestämäänsä todelliseen kapinaan loppuvuodelta 1813. Lottie on käynyt kovaa elämänkoulua Seikkailijattaren yltäkylläisen elämän kadottua kun hän on joutunut vastaamaan itsestään. Vähitellen Lottiekin alkaa löytää itsensä ja vahvuutensa ja ottaa omaa tilaansa. Kirjassa myös käsitellään hieman Lottien entistä avioliittoa ja nämä pienet paljastukset saavat lukijan paremmin Lottien puolelle ja ymmärtämään tämän aiempaa hyvin villiä käytöstä. Lottie valjastetaan vakoilemaan vankien puuhia Englannin puolesta ja hänellä edessä on vaikea valinta Ethanin herättämän rakkauden ja tämän kapinasuunnitelmien välillä.

The Scandalous Women of the Ton -sarja:
  1. Whisper of Scandal - Seikkailijatar
  2. One Wicked Sin - Kurtisaanin kesytys
  3. Mistress by Midnight
  4. Notorious
  5. Desired
  6. Forbidden
Seikkailijatar Harlequinin sivuilla ja englanniksi Adlibriksessä.
Kurtisaanin kesytys Harlequinin sivuilla ja englanniksi Adlibriksessä.

maanantai 27. helmikuuta 2012

Bram Stoker: Draculan vieras ja muita kauhukertomuksia

Dracula's Guest and Other Weird Stories
Julkaistu 1914, suomennos 2012
201 sivua.

Irlantilaisen Bram (Abraham) Stokerin kuolemasta tulee huhtikuussa kuluneeksi 100 vuotta ja Tammi muistaa Draculan luojaa kokoelmalla, jonka Stokerin vaimo julkaisi englanniksi pari vuotta miehensä kuoleman jälkeen. Tarinoista Draculan vieras lienee poistettu osio Dracula-romaanin varhaisversiosta ja muut jutut on julkaistu alunperin aikakauslehdissä Stokerin uran alkupuolella. Dracula julkaistiin vuonna 1897, joten nämä muutkin lienevät 1800-luvun puolelta.

Kirja alkaa suomentaja Inkeri Koskisen esipuheella ja vaikka se kiinnostavaa taustatietoa sisältääkin, niin mielestäni analyysit novelleista olisivat sopineet paremmin loppusanoiksi. Jo kokoelman englanninkielinen nimi kertoo, että tiedossa on outoja tarinoita, mutta mukana oli paljon muutakin, hieman yliluonnollisia elementtejä, kauhua, ripaus romantiikkaa ja goottilaista tyyliä.

Nimikkojuttu Draculan vieras oli romaanin katkelmana erilainen valinta, eikä oikein toiminut omillaan yhtä hyvin kuin kirjan muut tekstit. Minulle se toimi lähinnä Draculan mainoksena ja kävinkin sitten samantien lomalta palattuani hakemassa tuon Stokerin pääteoksen itselleni, sopivasti pokkarialesta.

Eniten pidin ehkä Tuomarin talosta.  Siinä nuori matematiikan opiskelija etsii rauhaisaa paikkaa opiskeluilleen ja muuttaa taloon, jota on vuosia aiemmin asuttanut julma tuomari. Alkuun hän keskittyy taloa valtaavien rottien jahtaamiseen, mutta lopulta hänkin huomaa, että talossa on jotain hyvin outoa tapahtumassa. Fiilis on tässä kuiten muissakin tarinoissa kohdallaan ja Stoker pienillä eleillään nostaa jännitystä ja odotuksia. Squaw oli myös hieno, mutta aika raaka. Tarina oli rakennettu niin, että koko ajan alusta asti mielessä pyöri, että ei kai vaan tässä nyt käy niin huonosti kuin vihjaillaan...

Kasvavan kullan salaisuus ja Abel Behannan paluu ovat omanlaisiaan rakkaustarinoita, kumpikin kolmiodraaman merkeissä, joten onnellista loppua ei ole kaikille tiedossa. Mustalaisennustus on jännäri, jossa kuljetaan vääjäämättä kohti kohtalokasta ennustusta, mutta tarina yllättää omaperäisellä lopullaan, joka saa lukijan virnistelemään. Rottien hautajaiset sijoittuu vuoden 1885 Pariisin syrjäiselle lumpunkerääjien alueelle, jossa turisti joutuu huimaavan takaa-ajon kohteeksi.

Stokerin novelleja oli mukava lukea ja yllätin itseni pitämällä suurimmasta osasta tarinoista. Lueskelin näitä aina muutaman jutun kerrallaan muiden kirjojen väleissä, sillä nämä tarinat vaativat hieman sulattelemista, joten koko kirja ei minulla olisi millään kerralla mennytkään. Stoker osaa hienosti luoda sopivan tunnelman lyhyissäkin jutuissa ja hienot lopetukset huipentavat nämä pienet juonet ja varsinaisesti tekevät nämä tarinat siksi mitä ne ovat. Pidän paljon yllättävistä lopuista ja näissä Stoker on mestarillinen, joten siinä yksi hyvä syy lukea tämä kokoelma. Draculan vieras ja muita kauhukertomuksia on hyvä ja monipuolinen kokoelma, jossa tarinat ovat luonteeltaan tarpeeksi erilaisia, eli Stoker pääsee aina uudestaan yllättämään seuraavan tarinansa kanssa.

Tarinat: Draculan vieras, Tuomarin talo, Squaw, Kasvavan kullan salaisuus, Mustalaisenennustus, Abel Behannan paluu, Rottien hautajaiset, Uni punaisista käsistä, Crookenin hiekkasärkät.

Bram Stoker Wikipediassa ja tämä kirja Adlibriksessä.

Tämän ovat lukeneet myös Morren maailma ja Järjellä ja tunteella ja juttua löytyy myös Hesarista.

lauantai 25. helmikuuta 2012

Mario Vargas Llosa: Keltin uni

El sueño del celta
Julkaistu 2010, suomennos 2011
518 sivua.

Nobel-palkittu Mario Vargas Llosa kertoo uusimmassa romaanissaan irlantilaisen historiallisen henkilön Roger Casementin värikkään elämäntarinan. Casement syntyi 1860-luvulla lähellä Dublinia perheeseen, jossa samanniminen isä oli vahvasti brittimielinen protestantti ja äiti salaa katolinen. Tarinaa kerrotaan kahdella aikajanalla. Vanha Casement on Irlannin Pääsiäiskapinan jälkeen vuonna 1916 kuolemaantuomittuna vankina brittiläisessä vankilassa odottamassa tietoa armonanomuksestaan ja odottelun lomassa kerrotaan hänen elämästään Britannian konsulina ja kuinka hän löysi kutsumuksena Irlannin itsenäisyyden puolustajana

Kaksikymppisenä idealistina Casement lähti Afrikkaan ja 1900-luvun alussa hän sai tehtäväkseen selvittää Ison-Britannian konsulina mitä Belgian kuninkaan Leopold II:n omistamassa Kongossa oikein tapahtuu. Casementin idealismi oli vähitellen karissut hänen Afrikan-vuosiensa aikana ja varsinkin matka kuuluisan löytöretkeilijän ja sankarin Henry Morton Stanleyn seurassa sai hänet huomaamaan kuinka julmasti länsimaiset ryöstivät ja valtasivat maata omiin tarkoituksiinsa oikean uskonnon ja sivistyksen nimissä.

"... Tänne tulee yhtöitä, jotka antavat heille työtä. Kouluja, joissa he oppivat sivistyneitä kieliä ja joissa heidät opetetaan pukeutumaan, rukoilemaan oikeaa Jumalaa ja puhumaan kristillisesti eikä noita apinamurteita, joita he nyt mongertavat. Vähitellen he muuttavat barbaariset tapansa nykyaikaisten ja sivistyneiden ihmisten tavoiksi. Jos he tietäisivät, mitä me heille teemme, he suutelisivat jalkojamme. Mutta heidän henkinen tasonsa on lähempänä krokotiilin ja virtahevon tasoa kuin teidän tai minun tasoani. Siksi me päätämme heidän puolestaan , mikä on heille hyväksi, ja siksi me panemme heidät allekirjoittamaan näitä sopimuksia. Heidän lapsensa ja lapsenlapsensa tulevat vielä kiittämään meitä, eikä olisi lainkaan ihme, vaikka he jonkin ajan kuluttua alkaisivat jumaloida Leopold II:ta samalla tavalla kuin he nyt jumaloivat taikakalujaan ja mörköjään." (Stanley Casementille, s 45-46)

Casement kiertää Kongoa kuuntelemassa ihmisten kertomuksia väärinkäytöksistä, riistosta, kidutuksesta ja murhista. Lontoossa Casement kirjoittaa pitkän raporttinsa uloministeriölle ja hänestä tulee kuuluisa kun hallitus julkaisee sen. Kokemukset Afrikassa saivat Casementin ajattelemaan Irlannin tilannetta ja huomaamaan kuinka se on vastaavasti brittien vallan alla ja hän alkaa tuntea vastenmielisyyttä tätä miehittäjävaltaa kohtaan, jonka palveluksessa hän itsekin työskentelee. Brasilian tylsemmän toimeksiannon jälkeen hänet lähetetään Peruun, josta Kongon tilannetta vastaavasti on alkanut kuulua huhuja vakavista väärinkäytöksistä brittiomisteisen kumiyhtiön alueilta. Jos mahdollista, Perun todellisuus on vieläkin raaempi kuin Kongon ja siellä edes paljastetuista julmuuksista ei niin vaan saakaan ketään vastuuseen, edes Iso-Britannian tuella.

Casementin tie johtaa sankaruudesta petturiksi kun hän "radikalisoituu" ja alkaa ajamaan Irlannin itsenäisyyttä. Hänen iso virheensä on hakea ensimmäisen maailmansodan aikaiselta Saksalta tukea, ajatuksena "viholliseni vihollinen on ystäväni ". Lisäksi tarinan edetessä hänen homoseksuaalisuutensa ja himo nuoria, hyvävartaloisia miehiä kohtaan saa yhä enemmän tilaa ja Casementin vangitsemisen jälkeen hänen päiväkirjoistaan julkistetut rivot kirjoitukset tuhoavat hänen maineensa vuosikymmeniksi ja saattavat itseasiassa koko henkilön unohduksiin pitkäksi ajaksi.

Vargas Llosan kirja on kyllä hieno. Keltin uni jakautuu kolmeen osaan (Kongo, Amazonia ja Irlanti) ja 15 kappaleeseen. Kirjoitustyyli on erikoinen siinä mielessä, että kappaleen alussa monesti kerrataan jotain edeltäviä tapahtumia tai vankila-aikana kerrotut lyhyet jutut tulevat uudestaan esille menneisyyden aika-jaksolla, joten tätä voi hyvin lukea pätkittäinkin. Suomenkielinen Wikipedia kutsuu tätä teosta moraliteetiksi ja englanninkielinen historiallisen romaanin ja journalistisen kronikan yhdistelmäksi. Mukana on myös maailmanpolitiikan kiemuroita, paljon todellisia historian hahmoja ja kiinnostavia katsauksia näiden muutamien maiden vaikeaan historiaan.

On karmaisevaa, kuinka eurooppalaiset suhteellisen hyvine tarkoitusperineen saavat aikaan massiivisia kansanmurhia ja tuhoavat heimoja sukupuuton partaalle huolimattomuuttaan ja rikkauksien sokaisemina. Vargas Llosa kuitenkin kuvailee näitä kauheuksia siinä määrin ulkopuolisen silmin, että nenäliinoja ei tarvitse varastoida tätä kirjaa varten. Alkuperäisväestön edustajiin, tapohin tai kulttuureihin ei juuri tutustuta, vaan näkökulma on tarkkailevan haastattelijan koko ajan.

Hieno kirja, tämä kannattaa kyllä lukea! Olen suhtautunut Nobel-voittajiin hieman ennakkoluuloisesti ja ajatellut, että heidän teoksensa tuskin sopivat minulle kun pidän yleensä vauhdikasta toimintaa sisältävistä tarinoista, mutta ehkä tämä tuo hieman muutosta tuohon ajattelutapaan.

Mario Vargas Llosa Wikipediassa ja tämä kirja Adlibriksessä.

Keltin unen ovat lukeneet mm Kirjaton, Kirjahamsteri, Luettua ja juttua löytyy myös Helsingin Sanomista.

LinkWithin

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...