I ♥ Your Blog & kuulumisia

Mustemaailmani-blogin VJ herätteli syyshorroksesta mukavalla I ♥ your blog -tunnustuksella, kiitos! Tämä pitäisi laittaa eteenpäin viidelle suosikkiblogille, mutta valinta on liian vaikea kun seuraamiani blogeja on yli 100 ja kaikkihan tämän ansaitsisivat!

Syksyn tullen on pitänyt totutella taas normaalimpaan päivärytmiin ja olen myös aloittanut uuden harrastuksen. Liityin kuntosalin jäseneksi muutama viikko sitten ja olenkin käynyt siellä sen jälkeen lähes joka päivä - tosin ihan ryhmäliikuntatunneilla vaan, salin puolelle ei minua kovin helpolla saa. Joskus aiemminkin olen vastaavaa kokeillut, mutta tämä uusi paikka tuntuu hyvin osaavan aloittelijan motivoimisen, joten tällä kertaa toivottavasti kyseessä on pitkäkestoisempi juttu.

Kesäaikaan kirjoja tuli luettua normaalia enemmän ja se aiheutti blogipäivityksiin pientä backlogia. Tauostakin johtuen jonoa on vieläkin aika paljon ja olen jo harkinnut jonkinlaista koostepostausta varsinkin elokuun puolen luetuista. Mutta katsotaan nyt miten käy...

Nyt syyskuussa blogini täyttää vuoden, joten jonkinlaista arvontaa on myös tiedossa piakkoin.

E. L. James: Fifty Shades Freed - Fifty Shades 3

Julkaistu 2011/2012
Tulossa marraskuussa suomeksi nimellä Fifty Shades - Vapautettu.
579 sivua.

Fifty Shades Freed on brittiläisen E. L. Jamesin eroottisen menestystrilogian päätösosa. Otava on aikaistanut sarjan suomennosten julkaisua ennakkotiedoistaan ja Sidottua onkin jo näkynyt kauppojen hyllyillä. Satutettu ilmestyy jo ensi kuussa ja päätösosa Vapautettu marraskuussa. Vapautetun alkuperäinen aikataulu oli vasta ensi vuoden puolella helmikuussa, joten on hyvä, että sinne asti ei tarvitse fanien odotella. Tämä kuitenkin on yksi tarina jaettuna kolmiin kansiin, niin kirjat on hyvä lukea suhteellisen lähekkäin.

Jopa täällä Luettuja maailmoja -blogissa Fifty Shades on ollut hurjan suosittu. Juttuni avausosasta Fifty Shades of Grey on noussut kuukaudessa kaikkein luetuimmaksi tekstiksi yli 650 klikkauksella ja on jo ohittanut reilusti aiemman pitkäaikaisen ykkösen Becca Fitzpatrickin Silencen.

Ana ja Christian viettävät häämatkaansa Monacon ja Etelä-Ranskan rannikolla ja Ana muistelee heidän kihlaustaan ja häitään. Christianin isä Carrick olisi halunnut heille avioehdon, mutta Christian ei suostunut edes keskustelemaan aiheesta ja Ana opettelee nyt rikkaiden elämäntapaa. Tuhopoltto Christianin serverihuoneessa häiritsee heidän yhteistä aikaansa ja pian pariskunta palaakin takaisin kotiin. Kotona vaarallisia tilanteita tulee eteen lisää, joten Greyitä jahtaava henkilö ei ole luovuttamassa ja yhteenotto on tulossa.

Luin tämän kirjan jo muutama viikko sitten, joten muistikuvat eivät ihan tuoreena ole enää mielessä. Kuitenkin tämä oli ensimmäinen Fifty Shades -kirjoista, jonka jätin hetkeksi kesken ja luin pari muuta kirjaa välissä ennen tämän jatkamista. Avausosan Fifty Shades of Greyn kanssa olin koukussa heti alkulauseista ja valvoin puoli yötä, että sain sen kerralla luettua loppuun asti. Jatkoin myös samantien kakkososaan, mutta Fifty Shades Darker ei enää niin vakuuttanut ja ärsytyskynnys ylittyi muutamissa kohdissa. Usein viimeinen osa on trilogian paras, mutta tällä kertaa niin ei todellakaan ole. Freedin lukeminen oli aikamoista taistelua, kun jo alkuun kyllästyin pariskunnan noin 80-sivuisella häämatkalla.

Juonenkäänteet tuovat mieleen Twilight-sarjan, tosin tämän ei pitäisi olla yllätys, mutta Edwardin ja Bellan tarinan tuntevien on monta kertaa helppo arvata, että mitä on tulossa. Tosin ei James kovin paljon tulevia käänteitään peittele muutenkaan. Kate ja Elliott saavat taas hyvin vähän tilaa tarinassa ja Christianin sisko Miakin löytää kiinnostuksenkohteen, perhepiiristä tottakai, kuten tässä tapana on. Jännitys-juonenpätkää vahvistamalla tarinasta olisi voinut tulla mielenkiintoisempi, mutta sitten olisi Jamesilla pitänyt olla jotain oleellista lisättävää, koska nyt nämä erilliset pienet satunnaishyökkäykset tarinan lomassa olivat hieman outoja.

Anan ja Christianin suhde oli alkuun hyvin kiinnostava, mutta sittemmin kummankin epävarmuus on tehnyt tästäkin tylsäksi käyvää toistoa. Ana ja Christian toistelevat jatkuvasti kuinka upea toinen on, kuinka paljon he tätä rakastavat, kuinka onnekas hän on (ja niin edelleen) ja toinen ei oikein halua uskoa. Christianin mustasukkaisuus, jatkuva Anan vahtiminen ja satunnainen hyvin lapsellinen käytös eivät myöskään auta. Muutaman kerran Ana kyllä näistä suuttuukin, mutta ei ehkä ihan tarpeeksi. Ana kuitenkin on hyvä hahmo siinä, että hän vahvistuu ja haluaa pitää oman päänsä, tosin välillä tämä osoittautuu huonoksi ajatukseksi, kun Christian salailee asioita ja Ana ei yleensä tiedä kaikkea.

Kirjan lopussa on 15-sivuinen epilogi vuodesta 2014, 5-sivuinen Fifty's First Christmas ja 22-sivuinen Meet Fifty Shades, eli ensimmäisen kirjan alku uudelleenkirjoitettuna Christianin näkökulmasta (eli Jamesin versio Stephenie Meyerin Midnight Sunista). Nämä lisät olivat hieman liikaa, ihan kaikkea ei aina tarvitse kirjoittaa auki. Sen verran siirappinen tarina oli jo muutenkin, että tuo onnellisen yhteiselon katsaus muutaman vuoden päähän olisi ollut parempi jättää pois.

Fiilikset sarjasta kokonaisuutena ovat hieman ristiriitaiset. Alkuun pidin tästä paljon, mutta sitten kadotin lukuinnon vähitellen, joten minulle ehkä olisi sopinut paremmin tiivistetympi versio, jossa toistoa olisi karsittu reilusti. Tai sitten pitäisi lukea vain sarjan ykkösosa, Jamesilla ei ihan juttua tunnu riittävän tarinastaan venytetyn trilogian täyttämiseksi. Mutta on tämä silti ehdottomasti lukemisen arvoinen sarja ja sopii ainakin erotiikan ja romantiikan ystäville, muillekin jos aihe kiinnostaa tai haluaa perehtyä tarinaan sen aiheuttaman kohun vuoksi :)

Fifty Shades -trilogia:

1. Fifty Shades of Grey – 50 Shades - Sidottu (08/2012)
2. Fifty Shades Darker – 50 Shades - Satutettu (9/2012)
3. Fifty Shades Freed – 50 Shades - Vapautettu  (11/2012)

Fifty Shades Freed ja Vapautettu Adlibriksessä.

Lisää tästä kirjasta: Aakkosellinen hakemisto.

Anna Godbersen: Ihania päiviä - Jazztyttö peilaa 2

Beautiful Days - Bright Young Things 2
Julkaistu 2011, suomennos 2012
384 sivua.

Anna Godbersenin trilogia 1920-luvun viimeisestä kesästä New Yorkissa ennen suurta romahdusta on edennyt toiseen osaan. Jazztyttö peilaa -kirjassa esitelty kolmikko Cordelia, Letty ja Astrid viettää makeaa juhlien ja salakapakoiden täyttämää elämää, mutta pinnan alla tapahtuu paljon muutakin.

Cordelia on noin kuukauden New Yorkissa oleskeltuaan vakiinnuttanut paikkansa isänsä perheessä, Jazztytön traagisista tapahtumista huolimatta. Cordelia on eristäytynyt perheen kartanoon toipumaan, mutta hänen veljensä Charlie keksiikin uudelle siskolleen sopivaa tekemistä. Cordelia on muiden varakkaiden seurapiirityttöjen tavoin julkisuuden kiinnostava henkilö ja hänen halutaan johtavan Greyn perheen uutta salakapakkaa. Tämä avaus auttaisi myös Greyn perheen viinatrokaribisnestä tiukassa ja raa'assa kisassa kilpailijaa vastaan. Cordelia löytää myös uuden kiinnostuksen kohteen lentäjä Max Darbystä, mutta tämäkään suhde ei ole helppo.

Cordelia haluaisi Lettyn uuden kapakan päätähdeksi, mutta muut ovat sitä mieltä, että laulajan pitäisi olla tunnettu tähti, eikä nimeton Letty. Letty joutuu siis taas itse rakentamaan uraansa alusta asti ja aluillaan oleva suhde Gradyn kanssa jää helposti kakkoseksi. Charlien tyttöystävä Astrid kapinoi ja pohtii heidän suhdettaan. Charlie kun ei ole läheskään täydellinen ja tämän viinatrokarin ura on vaarallisessa vaiheessa kilpailijan riitojen vuoksi. Astrid ei sulata Charlien suojelevaa ja salailevaa asennetta, mutta joutuukin lopulta pahaan pulaan uhkarohkeutensa vuoksi.

Pidin sarjan avauksesta Jazztyttö peilaa paljon. Se oli hieno ja vauhdikas tarina 1920-luvun seurapiireistä ja mukana oli hieman jännitystä ja murhakin. Nyt tämä kakkososa ei ihan täytä avauksen asettamia toiveita, vaan tarina muuttuu tylsemmäksi. Maailma, asetelma ja hahmot ovat jo pääasiassa tuttuja, vaikka monista uusia puolia paljastuukin. Tarina on hidastempoisempi eikä tapahtumia ole mukana niin paljoa. Charlien viinatrokaribisneksen ongelmat tuovat mukaan jonkunlaista jännitystä, mutta tuo osa tarinaa tuntui koko ajan sivujuonteelta enkä siihen juuri päässyt kunnolla mukaan.

Max Darby on hyvä uusi hahmo, vaikka hän vilahtikin jo ensimmäisessä osassa. Max suhtautuu kriittisesti tyttöjen elämäntapaan ja hänen taustansa kanssa Godbersen yllättää hienosti. Toinen kiinnostava hahmo on Lettyn ihastuksen kohde Grady. Hänestäkään ei paljoa tiedetä aluksi ja Godbersen tällä kertaa paljastaa miehen perhesuhteita ja menneisyyttä, mutta kovin syvällisesti hahmoon ei paneuduta. Charliesta en ole jostain syystä oppinut pitämään ja toivoinkin koko ajan Astridin päätyvän jättämään tämän. Olin myös odottanut Cordeliasta enemmän, sillä hän on kirjan kiinnostavin henkilö ja Jazztytön perhetragedia jätti Cordelian hyvin mielenkiintoiseen tilanteeseen. Tätä puolta ei kuitenkaan kovin paljoa käsitelty enää Ihanissa päivissä ja se oli hieman outoa.

Ykköskirja oli hyvä ja kakkonen on ihan kohtalainen, mutta kolmoselle ja tarinan päätökselle on kyllä nyt suuret odotukset. Pitää vaan toivoa, että Godbersen mahduttaa siihen kunnolla suuren pörssiromahduksen ja sen vaikutuksia yhteiskuntaan.

Bright Young Things - Jazztyttö peilaa:

1. Bright Young Things (2010) - Jazztyttö peilaa
2. Beautiful Days (2011)  - Ihania päiviä (08/2012)
3. The Lucky Ones (2H/2012)

Ihania päiviä Adlibriksessä.

Ihanista päivistä on kirjoittanut myös Kirjakammarin Jenni.

Douglas Preston & Lincoln Child: Reliquary - Pendergast 2

Julkaistu 1997, 464 sivua.

Douglas Prestonin ja Lincoln Childin FBI agentti Pendergastin ensiesiintyminen tapahtui 1990-luvun puolessavälissä julkaistussa museon peto -kirjassa Relic. Pari vuotta myöhemmin ilmestynyt Reliquary jatkaa tätä tarinaa suoraan ja edellisen osan tutut hahmot museon kuraattori Margo Green, poliisi Vincent D'Agosta ja tietysti agentti Pendergast saavat tutkittavakseen uusia murhia, jotka muistuttavat heitä suuresti puolentoista vuoden takaisista museomurhista. Tämän kirjan jälkeen Preston ja Child nostivatkin agentti Pendergastin sarjan päähenkilöksi ja suomentaminenkin on aloitettu tuosta kolmannesta osasta.

Etsiessään veteen heitettyjä huumeita sukeltajat löytävät 2 päätöntä ja huonossa kunnossa olevaa ruumista. Toinen osoittautuu kadonneeksi seurapiiritytöksi aiheuttaen mediamylläkän ja toinen luuranko on hyvin epämuodostunut eikä sitä pystytä tunnistamaan. Tämä kokoaa yhteen taas aiempaa museon petoa selvittäneen tutkijaryhmän. Ruumiit ovat todennäköisesti huuhtoutuneet löytöpaikkaansa New Yorkin maanalaisista tunneleista, joissa asuu useita ihmisyhteiskuntia. Näistä yhteisöistä on viime aikoina kadonnut paljon ihmisiä ja joitain ruumiita on löytynyt, syötyinä ja päättöminä.

Margo Green kumppaneineen tunnistaa kyllä yhteydet museon petoon, mutta se on tapettu aiemmin ja eroavaisuuksiakin on. Vähitellen he huomaavat, että heiltä jäikin osa museon pedon tarinasta selvittämättä ja ratkaisut löytyvät tälläkin kertaa hyvin läheltä. Loppua kohden jännitys tiivistyy sekä maan pinnalla, jossa taas suuri joukko ihmisiä on yllättäen vaarassa, sekä maan alla tunneleissa, jotka täytyy puhdistaa tavalla tai toisella.

Reliquary on vahva jatko-osa Relicille ja yhteneväisyydet ovat niin isossa osassa, että yksinään tämä ei varmasti toimi yhtä hyvin. Relic kuitenkin loppui siten, että tutkijat luulivat selvittäneensä museon pedon arvoituksen kokonaan, mutta lukija tiesi tapahtumista paljon enemmän ja todellisen laidan. Tämän takia Reliquaryn alku on hieman turhauttavaa luettavaa, päähenkilöiltä kestää aika kauan saada lukijat kiinni tietotasossaan ja itsestäänselvyyksiä jankataan hieman turhaan. Kuitenkin Preston ja Child osaavat hommansa ja tarina on hyvin kiinnostava koko ajan, alkuun vaan tekee mieli lukea nopeammin.

Ympäristö on vaihtunut nyt museosta maan alle hylättyihin tunneleihin ja nämä ovatkin yllättävän mielenkiintoinen tapahtumapaikka. Varsinkin kuvaus hylätyistä, rappeutuvista rikkaan eliitin omista "Astor-tunneleista" luksusluokan odotustiloineen on hieno ja kirjailijat loppusanoissaan kertovat tämän pohjautuvan todellisuuteen, liioitellusti tosin. Myös tunneli-ihmisten kohtaamiset ja elämäntapa oli kuvattu uskottavasti, vaikka surullistahan se on, että monet tippuvat näin täysin yhteiskunnan ulkopuolelle ja jopa kasvattavat lapsensa tunneli-elämään. Toinen suosikkikohtani oli sukeltaa maan alle Navy SEAL -joukkojen mukana, heidän ammattiosaamistaan ja tehtävien suoritusta olisin seurannut pidempäänkin.

Pientä miinusta tulee siitä, että jotkut johtavissa asemissa olevat henkilöt ovat Relicin lailla aivan turhan itsepäisiä ja tyhmiä ja vaikeuttavat asioita liikaa. Tämä piirre menee jo liiallisuuksiin eikä ole kovinkaan todentuntuista, mutta onneksi nämä hahmot yleensä tyhmyyttään tapattavat itsensä näyttävästi, joten heistä ei sen suurempaa huolta ole.

Tykkäsin, hieno ja vauhdikas kirja, jonka mukana oppii taas paljon uutta.

Pendergast:

1. Relic (1995)
2. Reliquary (1997)
3. The Cabinet of Curiosities (2002) - Ihmeiden kabinetti
4. Still Life with Crows (2003) - Kuoleman asetelma
5. Brimstone - Diogenes 1 (2004) - Tulikivi
6. Dance of Death - Diogenes 2 (2005) - Veljensä vartija (09/2012)
7. The Book of the Dead - Diogenes 3 (2006)
8. The Wheel of Darkness (2007)
9. Cemetery Dance (2009)
10. Fever Dream - Helen 1 (2010)
11. Cold Vengeance - Helen 2 (2011)
12. Two Graves - Helen 3 (2012)

Reliquary Adlibriksessä.

Kesälomaa, osa 2

Kesäloman ensimmäinen pätkä meni melko huonojen kelien kotimaassa, joten lähdettiin sitten auringon perässä Espanjan Costa del Solille loman lopuksi. Paikka valikoitui lähinnä aikataulullisista syistä, mutta en ollutkaan ennen manner-Espanjassa käynyt ja nähtävää alueella riittäisi yllättävänkin paljon. Hieman epäilytti etukäteen Fuengirolan kaupunki sen takia, että pelättiin sen olevan hieman liian suomalainen, mutta onneksi huolet olivat turhia. Päästiin piipahtamaan myös Alhambrassa, Gibraltarilla ja Marokossa, joten tosi hyvin onnistui kohdevalinta.

Kirjoja luin reissussa lähes yhden per päivä ja ennen matkaa luetuista on muutamasta vielä juttu tulossa, joten hiljaisen viikon jälkeen tämä blogikin alkaa taas vilkastua. Huomenna takaisin töihin :(

Cassandra Clare: Clockwork Angel - The Infernal Devices 1

Julkaistu 2010
479 sivua.

Luin viime vuonna Cassandra Claren ensimmäisen trilogian Varjojen kaupungit. Clarella on työn alla nyt kaksi jatko-sarjaa Varjometsästäjien seikkailuista ja hän kirjoittaa näitä sarjojaan vuorotellen. Varjojen kaupunkien neljäs osa, Langenneiden enkelten kaupunki, ilmestyy suomeksi syyskuussa, mutta sitä ennen Clare on kirjoittanut Clockwork Angelin, steampunk-trilogian avausosan.

Clockwork Angel sijoittuu Varjojen kaupunkien maailmaan, mutta 1870-luvun Lontoossa. Tutuista hahmoista mukana on velho Magnus Bane. Clare itse suosittelee, että näitä kirjoja luettaisiin ilmestymisjärjestyksessä mielummin kuin sarja kerrallaan, joten niin minäkin aion tehdä. Clockwork Angel sopii mukaan myös Raijan scifi-haasteeseen, steampunk-kategoriaan.

Tessa Gray on amerikkalainen, mutta tullut Lontooseen veljensä kutsumana. Tessa on kuitenkin kaapattu heti maahan saavuttuaan ja siskokset, jotka häntä pitävät vankina, tuntuvat tietävän Tessasta enemmän kuin hän itse. He nimittäin opettavat ja pakottavat tämän muuttamaan muotoaan haluamakseen henkilöksi tuomalla Tessalle jotain kohdehenkilölle kuuluvaa. Siskokset kertovat, että myös Tessan veli Nate on heidän hallussaan, joten Tessa suostuu kaikkeen veljeään suojellakseen. Kun Tessalle kerrotaan, että häntä valmistellaan pakkoavioliittoon mahtavan Magisterin kanssa, hän vihdoin päättää paeta.

Varjometsästäjä Will Herondale kollegoineen sattuu paikalle juuri sopivasti pelastamaan Tessan ja Tessa päätyy asumaan heidän luokseen Lontoon instituuttiin. Varjometsästäjät ja Tessa alkavat selvitellä Tessan veljen katoamista, tuntemattoman Magisterin arvoitusta ja sitä, että mihin Tessan kaapanneet siskokset tarvitsevat paljon ihmisruumiita. Lisäksi normaalisti vain demonit voivat muuttaa muotoaan, mutta Tessalla ei muita demonien tuntomerkkejä ole, joten hänen taustansa ja perimänsä onkin suuri mysteeri.

Clockwork Angel sisältää Varjometsästäjiä, vampyyreitä ja velhoja 1800-luvun Lontoossa ja mukana on myös erilaisia kellomekanismiin perustuvia vempaimia, mutta ei niistä sen enempää tällä kertaa, koska en halua spoilata juonta. Kuten Claren aiemmassakin trilogiassa, päähenkilöt ovat teini-ikäisiä, mutta heidän osuutensa mysteerien selvittelyssä on suuri, aikuisiakin kuitenkin on auttamassa. Tässä ensimmäisessä osassa esitellään juonen maailmaa ja keskitytään Lontoon instituutin väkeen. Tällä kertaa ei  juurikaan jahdata demoneita tai muita olioita ympäriinsä, loppupuolen taisteluita lukuunottamatta ja juoni onkin mukavan erilainen. Tessan ja Willin oletettu romanssi ei vielä päässyt vauhtiin, mutta jatkossa romantiikkakin lienee luvassa.

Tessan tausta on alusta asti eräs kirjan kiinnostavimpia juonia, sillä tyttö itse on luullut olevansa täysin ihminen ja koska hän on orpo ja vieraassa maassa, niin apua ei ole edes helppo kysyä. Tämä juonikuvio ei vielä tässä trilogian avausosassa ratkea, Tessa pääsee vain hieman alkuun vanhempiensa tekemisien selvittelyssä, joten mieli tekisi lukea jatkoa pian. Alkuperäinen Varjojen kaupungitkin oli aika lailla yhtä juonta kaikkien kolmen kirjan läpi ja kunnollisia ratkaisuja tuli vasta viimeisessä kirjassa, joten nyt osasin odottaakin jutun jäävän aikalailla kesken. Nyt Clare ehkä hieman paremmin sai Clockwork Angeliin omaa tarinaa, vaikka jatkolle jääkin hyvin tilaa. Juoni sinänsä oli hieman ennalta-arvattava, mutta mukavasti Clare oli ainakin yrittänyt tuoda yllättäviä käänteitä mukaan.

Tykkäsin, Clockwork Angel oli minusta Claren aiempia kirjoja parempi, vaikka alkuasetelma onkin aika samantapainen. Ensimmäisen kokeilun perusteella steampunk vaikuttaa tosi kiinnostavalta genreltä, näitä pitää lukea lisää :)

The Shadowhunter Chronicles:

• City of Bones (2007) - The Mortal Instruments 1 (suom: Luukaupunki)
• City of Ashes (2008) - The Mortal Instruments 2 (suom: Tuhkakaupunki)
• City of Glass (2009) - The Mortal Instruments 3 (suom: Lasikaupunki)
• Clockwork Angel (2010) - The Infernal Devices 1
• City of Fallen Angels (2011) - The Mortal Instruments 4 (suom: Langenneiden enkelten kaupunki)
• Clockwork Prince (2011) - The Infernal Devices 2
• City of Lost Souls (2012) - The Mortal Instruments 5
• Clockwork Princess (2013) - The Infernal Devices 3
• City of Heavenly Fire (2014) - The Mortal Instruments 6
• Lady Midnight (2015) - The Dark Artifices 1

Clockwork Angel Adlibriksessä.

Tämän on lukenut myös Booklovin'.