Näytetään tekstit, joissa on tunniste viihde. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste viihde. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 19. elokuuta 2012

Anna Godbersen: Ihania päiviä - Jazztyttö peilaa 2

Beautiful Days - Bright Young Things 2
Julkaistu 2011, suomennos 2012
384 sivua.

Anna Godbersenin trilogia 1920-luvun viimeisestä kesästä New Yorkissa ennen suurta romahdusta on edennyt toiseen osaan. Jazztyttö peilaa -kirjassa esitelty kolmikko Cordelia, Letty ja Astrid viettää makeaa juhlien ja salakapakoiden täyttämää elämää, mutta pinnan alla tapahtuu paljon muutakin.

Cordelia on noin kuukauden New Yorkissa oleskeltuaan vakiinnuttanut paikkansa isänsä perheessä, Jazztytön traagisista tapahtumista huolimatta. Cordelia on eristäytynyt perheen kartanoon toipumaan, mutta hänen veljensä Charlie keksiikin uudelle siskolleen sopivaa tekemistä. Cordelia on muiden varakkaiden seurapiirityttöjen tavoin julkisuuden kiinnostava henkilö ja hänen halutaan johtavan Greyn perheen uutta salakapakkaa. Tämä avaus auttaisi myös Greyn perheen viinatrokaribisnestä tiukassa ja raa'assa kisassa kilpailijaa vastaan. Cordelia löytää myös uuden kiinnostuksen kohteen lentäjä Max Darbystä, mutta tämäkään suhde ei ole helppo.

Cordelia haluaisi Lettyn uuden kapakan päätähdeksi, mutta muut ovat sitä mieltä, että laulajan pitäisi olla tunnettu tähti, eikä nimeton Letty. Letty joutuu siis taas itse rakentamaan uraansa alusta asti ja aluillaan oleva suhde Gradyn kanssa jää helposti kakkoseksi. Charlien tyttöystävä Astrid kapinoi ja pohtii heidän suhdettaan. Charlie kun ei ole läheskään täydellinen ja tämän viinatrokarin ura on vaarallisessa vaiheessa kilpailijan riitojen vuoksi. Astrid ei sulata Charlien suojelevaa ja salailevaa asennetta, mutta joutuukin lopulta pahaan pulaan uhkarohkeutensa vuoksi.

Pidin sarjan avauksesta Jazztyttö peilaa paljon. Se oli hieno ja vauhdikas tarina 1920-luvun seurapiireistä ja mukana oli hieman jännitystä ja murhakin. Nyt tämä kakkososa ei ihan täytä avauksen asettamia toiveita, vaan tarina muuttuu tylsemmäksi. Maailma, asetelma ja hahmot ovat jo pääasiassa tuttuja, vaikka monista uusia puolia paljastuukin. Tarina on hidastempoisempi eikä tapahtumia ole mukana niin paljoa. Charlien viinatrokaribisneksen ongelmat tuovat mukaan jonkunlaista jännitystä, mutta tuo osa tarinaa tuntui koko ajan sivujuonteelta enkä siihen juuri päässyt kunnolla mukaan.

Max Darby on hyvä uusi hahmo, vaikka hän vilahtikin jo ensimmäisessä osassa. Max suhtautuu kriittisesti tyttöjen elämäntapaan ja hänen taustansa kanssa Godbersen yllättää hienosti. Toinen kiinnostava hahmo on Lettyn ihastuksen kohde Grady. Hänestäkään ei paljoa tiedetä aluksi ja Godbersen tällä kertaa paljastaa miehen perhesuhteita ja menneisyyttä, mutta kovin syvällisesti hahmoon ei paneuduta. Charliesta en ole jostain syystä oppinut pitämään ja toivoinkin koko ajan Astridin päätyvän jättämään tämän. Olin myös odottanut Cordeliasta enemmän, sillä hän on kirjan kiinnostavin henkilö ja Jazztytön perhetragedia jätti Cordelian hyvin mielenkiintoiseen tilanteeseen. Tätä puolta ei kuitenkaan kovin paljoa käsitelty enää Ihanissa päivissä ja se oli hieman outoa.

Ykköskirja oli hyvä ja kakkonen on ihan kohtalainen, mutta kolmoselle ja tarinan päätökselle on kyllä nyt suuret odotukset. Pitää vaan toivoa, että Godbersen mahduttaa siihen kunnolla suuren pörssiromahduksen ja sen vaikutuksia yhteiskuntaan.

Bright Young Things - Jazztyttö peilaa:
  1. Bright Young Things (2010) - Jazztyttö peilaa
  2. Beautiful Days (2011)  - Ihania päiviä (08/2012)
  3. The Lucky Ones (2H/2012)
Ihania päiviä Adlibriksessä.

Ihanista päivistä on kirjoittanut myös Kirjakammarin Jenni.

perjantai 13. heinäkuuta 2012

Jane Green: Kirjaflirttiä

Bookends
Julkaistu 2002, suomennos 2008
Pokkari 2011, 370 sivua

Minulla on hämärä muistikuva, että ainakin joku Jane Greenin kirja on aiemminkin tullut luettua, mutta aikaa on kyllä välissä kulunut useampi vuosi. Kirjaflirttiä tarttui mukaan pokkaritarjouksesta, mutta melkein valitsin jotain muuta, kansikuvan takia. Chick litissä kuuluu olla kannessa pastellisävyjä tai valkoista ja jotain hempeämpää aihetta, joten tässä ei ole kyllä ihan genren onnistunein kuvitus.

Kirjaflirttiä-kertoja ja päähenkilö Cathy on opiskeluaikoina saanut tiiviin ystäväporukan ja he ovat läheisiä vielä kolmekymppisinäkin. Yksi porukasta, itsevarma ja kaunis Portia, on tiputettu matkan varrella pois luottamuspulan vuoksi. Cathy on edelleen sinkku, kuten on myös Si, joka on homo. Josh taas on mennyt naimisiin Lucyn kanssa ja siten Lucysta on tullut osa porukkaa. Nämä neljä viettävät paljon aikaa yhdessä ja ovat tiivis ystäväporukka.

Lucy houkutelee Cathyn jättämään työnsä ja toteuttamaan unelmansa ja perustamaan heidän yhteisen kahvila-kirjakaupan. Oma yritys vaatii paljon aikaa ja tuntuu vaikuttavan Lucyn ja Joshin avioliittoon. Sitten paluun tekee myös vanha tuttu Portia, joka alkaa taas osoittaa kiinnostusta Joshia kohtaan. Kuvioita sotkee myös Lucyn ja Joshin kaunis au-pair -tyttö ja Cathy ja Si ovat varmoja, että Josh pettää Lucyä jommankumman kanssa. Cathy itse on ihastunut kiinteistönvälittäjään, jonka kanssa yrityksen tila-asiat hoidettiin, mutta muita kiireitä tuntuu olevan niin paljon, että miehelle ei tunnu jäävän aikaa. Kaiken lisäksi hyvä ystävä sairastuu vakavasti.

Jane Green on yksi chick litin suurista nimistä, mutta ainakaan tämän esimerkin pohjalta hänen tekstinsä eivät ole yhtä kevyitä ja hauskoja kuin joidenkin muiden. Kirjaflirttiä ei saa nauramaan ääneen vaan ote on hieman vakavampi. Green käsittelee suhteita ja ystävyyttä, varsinkin kasvutarinan näkökulmasta, siitä kuinka asiat muuttuvat opiskeluajoista kolmekymppisten elämään. Kirjan loppupuolen iso teema on ystävän vakava sairastuminen ja siihen suhtautuminen. Cathyn suhde kiinteistönvälittäjä/taiteilija Jamesin kanssa on selkeässä sivuosassa tässä tarinassa ja ei kovin paljoa aikaa saa.

Kirjaflittiä on erilainen, mutta vetävä ja mukaansa vievä romaani. Päähenkilönä ovat kertojan lisäksi vahvasti tämän lähimmät ystävät ja romantiikka on aika pienessä osassa, joten odotukset on hyvä olla kohdillaan. Takakannen kuvaus antaa hieman turhan perus-chick lit käsityksen sisällöstä, kun mitään hauskaa kohellusta ei tämä teos sisällä. Pidin paljon esimerkiksi Greenin kuvauksesta kirjakaupan perustamisesta, yrittäjäksi ryhtyminen näytettiin kovana työnä ja oman vapauden vastineeksi vaatimukset vapaa-ajan puolelle rasittavat molempia uusia yrittäjiä.

Jane Green:
  1. Jemima J: A Novel About Ugly Ducklings and Swans (2000) - Netti@deitti (2000)
  2. Mr. Maybe (2001) - Avioliittoallergia (2001)
  3. Bookends (2002) - Kirjaflirttiä (2008)
  4. Babyville (2003) - Vauvakuume (2003)
  5. Straight Talking (2003)
  6. Spellbound (aka To Have and To Hold) (2004) - Vieraissa vuoteissa (2004)
  7. The Other Woman (2005) - Anoppiahdistus (2005)
  8. This Christmas (2005)
  9. Life Swap (aka Swapping Lives) (2006) - Roolit vaihtoon (2006)
  10. Second Chance (2007)
  11. The Beach House (2008) - Hiekkalinnoja (2009)
  12. Girl Friday (aka Dune Road) (2009) - Kuviot uusiksi (2011)
  13. The Love Verb (aka Promises to Keep) (2010) - Vuosi maalla (2012)
  14. The Patchwork Marriage (aka Another Piece of my Heart) (2012)

Jane Green Wikipediassa ja Kirjaflirttiä Adlibriksessä.


torstai 12. heinäkuuta 2012

Janet Evanovich: Kahta kovemmin & Kolmas kovanokka

Two for the Dough - Stephanie Plum 2
Julkaistu 1996, suomennos 1996 ja 2009
(Ensimmäinen suomennos nimellä Ei millään pahalla Stephanie)
Pokkari 363 sivua.

Three to Get Deadly - Stephanie Plum 3
Julkaistu 1997, suomennos 2009
355 sivua.

Janet Evanovich ei ensimmäisen Stephanie Plum -kirjan myötä liittynyt suosikkikirjailijoideni joukkoon, mutta sarjan ajatus oli ihan hauska, joten ajattelin antaa kirjailijalle vielä tilaisuuden vakuuttaa. Stephanien seikkailut ovat kuitenkin myyneet tarpeeksi, että sarjaa on jatkettu pitkälle, sekä englanniksi että suomeksi.

Kahta kovemmin -kirjassa Stephanie voi jo kutsua itseään palkkionmetsästäjäksi ratkaistuaan ensimmäiset juttunsa. Kuitenkin kiinniotoissa ja ammatin opiskelussa Stephanie vielä fiksusti tukeutuu Rangeriin, kokeneeseen kolleegaansa. Stephanielle annetaan näin alkuun helppoja juttuja ja sellainen Kenny Mancusonkin tapaus piti olla. Ensikertalainen, joka ampui kaveriaan polveen ja häipyi vankilasta päästyään. Juttu kuitenkin mutkistuu ja sitä tutkii myös omalta kantiltaan poliisista Joe Morelli, Stephanien kiinnostuksen kohde. Tutkimukset johdattavat Stephanien hautaustoimistoon, josta sivuhommana häntä pyydetään etsimään kadonneet 24 halpis-ruumisarkkua. Lisäksi Stephanien isoäiti Mazur haluaa auttaa käymällä ruumiinvalvojaisissa ja siitähän ei hyvä seuraa.

Kolmas kovanokka -kirjassa takuurahat saatuaan kadonnut on liikennerikkomuksesta pidätetty Mo-setä, kaikkien rakastama paikallinen jäätelö- ja karkkikauppias. Stephanie ei siis kovin paljon apua voi odottaa saavansa tämän naapureilta tai ystäviltä. Onneksi takuuluottoliikkeen uusi arkistonhoitaja Lula, entinen ilotyttö, on innokas apuri ja tuntee sopivia ihmisiä. Mukaan sekaantuu tottakai myös taas Joe Morelli, mutta se on ihan vaan hyvä juttu, kun ruumiita alkaa löytyä.

Kahta kovemmin ei noussut suosikiksi, hautajaisteema ei niin jaksanut kiinnostaa, vaikka Evanovichilla olikin mukana oikein herkullisia kohtauksia. Eräs parhaista oli se, kun Stephanie kuuman kohtauksen keskellä potkaisee puolialastoman Morellin ulos autostaan ja ajaa pois. Juoni Evanovichillä on yleensä ihan hyvä, muuten melko suoraviivainen, mutta loppuun on varattu jotain kivaa yllätystä. Kirjoitustyyli on chick litin ja jännityksen välimaastosta, Stephanien elämää, kohelluksia ja tutkimuksia seurataan hyvin tarkkaan. Vakiokuvioita mukana ovat mm ikuiset auto-ongelmat, vanhempien luona syömässä käyminen ja parkkipaikoilla istuskelu varjostustehtävissä.

Kolmas kovanokka oli jo paljon parempi tarina, tai sitten alan päästä paremmin mukaan Evanovichin juoneen ja henkilöihin. Karkkikauppias Mo-setä oli hyvä kohde Stephanielle, päällepäin mahdollisimman helppo ja yksinkertainen, mutta alta paljastuukin kirjan verran salaisuuksia. Lula satunnaisena apulaisena oli myös hyvä lisä tarinaan, vaikka hahmo onkin jo tuttu edellisistä kirjoista. Tässä kirjassa myös selviää hieman lisää Stephaniesta itsestään ja tämän historiasta, oli jo aikakin tuoda jotain uutta Stephanien hahmoon. Uutta on kyllä myös Stephanien erikoinen hiusväri, mutta se nyt on ihan erään takuukarkurin syytä.

Perusjännärien tai trillerien ystäville Stephanien tarinat ovat varmasti hieman pitkäveteisiä, mutta chick lit + romantiikka + jännitys yhdistelmänä nämä toimivat ihan hyvin. Onneksi Evanovich tuo välillä tarinaan värikkäitä takuukarkureita ylimääräisinä kiinniotettavina, kun pääjuoni on suvantovaiheessa ja saa siten hieman vauhtia ja tapahtumia tarinoihinsa.

Stephanie Plum -sarja (ilman novelleja):
  1. One for the Money (1994) - Ensin rahat (2008)
  2. Two for the Dough (1996) - Kahta kovemmin (2009)
  3. Three to Get Deadly (1997) - Kolmas kovanokka (2009)
  4. Four to Score (1998) - Neljäs kerta toden sanoo (2010)
  5. High Five (1999) - Luuvitonen (2010)
  6. Hot Six (2000) - Kuudestilaukeava (2011)
  7. Seven Up (2001) - Herttaseiska (2011)
  8. Hard Eight (2002) - Kahdeksan kaunista (2012)
  9. To the Nines (2003) - Yhdeksän hyvää (10/2012)
  10. Ten Big Ones (2004)
  11. Eleven on Top (2005)
  12. Twelve Sharp (2006)
  13. Lean Mean Thirteen (2007)
  14. Fearless Fourteen (2008)
  15. Finger Lickin' Fifteen (2009)
  16. Sizzling Sixteen (2010)
  17. Smokin' Seventeen (2011)
  18. Explosive Eighteen (2011)
  19. Notorious Nineteen (11/2012)
Nämä kirjat Adlibriksessä: Kahta kovemmin ja Kolmas kovanokka.

Lisää kirjasta Kahta kovemmin: Dekkarimania, Saraseeenin maailma, Lumikin luetut ja Luetut.
Kolmannesta kovanokasta ovat kirjoittaneet Lumikin luetut, Saraseeenin maailma ja Luetut.


maanantai 23. tammikuuta 2012

Anna Godbersen: Jazztyttö peilaa - Jazztyttö peilaa 1

Bright Young Things
Julkaistu 2010, suomennos 2011
402 sivua.

Jazztyttö peilaa aloittaa uuden Anna Godbersenin sarjan ja ilmeisesti kyseessä on trilogia. Kutsun sarjaa nyt myös nimellä Jazztyttö peilaa, kun ei sille muutakaan suomenkielistä nimeä taida olla. Minulla on vielä tuo edellinen Huumaa-sarja kesken, kun ensimmäisen osan luettuani hoksasin, että tarina jää aikalailla kesken ja minulle sopii paremmin lukea kaikki osat suht putkeen. Mutta päätin kuitenkin nyt jo kokeilla tätä uudempaa, jos vaikka tämä jutun kirjoittaminen auttaisi pitämään tapahtumia mielessä jatkoa odotellessa :)

Nyt ollaan 1920-luvun viimeisessä kesässä ja sarja alkaa toukokuusta 1929 kun nousukausi vetelee viimeisiään ennen lokakuun suurta romahdusta. Seurattavia päähenkilöitä on kolme: Cordelia, Letty ja Astrid. Kesä on kuuma, hameet & hiukset lyhyitä ja kieltolaki ja siten myös salakapakat voimissaan. Prologissa Godbersen paljastaa, että ennen vuosikymmenen vaihdetta yksi tytöistä tulee kuuluisaksi, yksi kuolee ja yksi menee naimisiin.

Cordelia ja Letty pakenevat kotoaan Ohiosta junalla New Yorkiin, Letty päästäkseen esiintymään ja Cordelia löytääkseen isänsä, kuuluisan viinatrokarin. Siellä heidän tiensä eroavat ja kumpikin yrittää itse löytää oman paikkansa. Cordealia tutustuu Astridiin, varakkaan uusperheen tyttäreen, jolla on täydellisen ulkokuoren alla omat ongelmansa. Kiinnostavia miehiä riittää kaikille tytöille, mutta kaikissa suhteissa on omat ongelmansa, joita pitää ratkoa.

Godbersen kuljettaa päähenkilöitään ympäri 1920-luvun New Yorkia Long Islandin kartanoilta ja golfklubeilta salakapakoihin ja keskustan nuhjuisiin pikkukämppiin. Kaikilla on omat tarinansa eikä elämä ajanjaksosta huolimatta ole pelkkää juhlaa, myös vaikeuksia ja haasteita riitää. Lukija tietysti tietää, että iloista menoa jatkuu vain muutama kuukausi ennen suurta pörssiromahdusta ja pitkää lamaa.

Pidän Godbersenin kirjoitustyylistä, kirjojen keskenjäämisestä huolimatta. Juoneen on helppo uppoutua mukaan ja kiinnostuin aika nopeasti hahmoista ja heidän kohtaloistaan. 1920-luku on minusta myös hyvin mielenkiintoinen aikakausi ja sinne sijoittuvia tarinoita on aina mukava lukea. Tarina myös sisältää hyviä ylläreitä, joten tässä on kaikki palikat kohdallaan mukavaksi kevyeksi romanttiseksi viihteeksi. Ja juoni tottakai jää sopivasti kesken, eli seuraavaa osaa odotellessa...

Bright Young Things - Jazztyttö peilaa
  1. Bright Young Things (2010) - Jazztyttö peilaa
  2. Beautiful Days (2011)  - Ihania päiviä (08/2012)
  3. The Lucky Ones (2H/2012)
Anna Godbersen Wikipediassa ja tämä kirja Adlibriksessä.

Lisää tästä kirjasta: Kirjakammari, Day after another ja Vaatekaapin kätköissä

sunnuntai 22. tammikuuta 2012

David Safier: Huono karma

Mieses Karma
Julkaistu 2007, suomennos 2011
280 sivua.

Huono karma on saksalaisen käsikirjoittajan David Safierin esikoisromaani. Toinen teos Jesus liebt mich olisi takaliepeen tietojen mukaan tulossa suomeksi tänä vuonna.

Kolmekymppisellä Kim Langella on huono päivä. Se, että hän kuolee avaruudesta pudonneen lavuaarin alle pääsee päivän listalla vasta kuudenneksi. Kimillä on hieno ura TV-juontajana, aviomies ja pieni tytär ja vasta hankittu iso talo, mutta hän ei ole aikoihin enää arvostanut juuri muuta kuin uraansa ja sitäkin työtovereiden kustannuksella. Kim on kohdellut läheisiään huonosti ja kerännyt kosolti huonoa karmaa, joten hän syntyy kuoltuaan uudestaan muurahaisena. Muurahaiskeko sijaitsee Kimin perheen takapihalla, joten hän voi hieman seurata miten perhe pärjäilee.

Buddha kertoo Kimille, että hänen pitää koittaa kerätä hyvää karmaa, jotta hän kuoltuaan syntyisi uudestaan joksikin hieman edistyneemmäksi olennoksi ja pääsisi lopulta nirvanaan. Diktaattorit aloittavat uuden kiertonsa suolistobakteereina, joten ei Kim ihan pohjalla kuitenkaan ole. Kim tapaa muurahaisena myös kuuluisan Casanovan, jolla on menossa noin 115. elämä muurahaisena ja he liittoutuvat yhteen. Yhdessä he alkavat päästä asioissa eteenpäin ja (kuolemia ja) uudelleensyntymiä seuraa milloin minäkin eläimenä.

Safier kirjoittaa hienosti ja todella hauskasti, teksti saa naureskelemaan monessa kohdassa. Juoni on omaperäinen ja yllättävä ja tarina imaisee mukaansa heti ensimmäisiltä sivuilta. Kim on päähenkilönä kiinnostava ja monipuolinen, hän mokailee paljon ja saa usein ansionsa mukaan, mutta Kimille annetaan tilaa kasvaa, tehdä taas uusia virheitä ja sitten koittaa uudelleen muuttaa itseään. Casanova on hauska sivuhenkilö ja hänen mietteisiinsä tutustutaan tekstin lukuisissa alaviitteissä, joissa on tarinan kohtia kerrottuna Casanovan näkökulmasta hänen muistelmissaan.

Huono karma on hieno viihdekirja, mukana on hieman chick-littiä, romanttiikkaa ja muurahaiskeon elämää. Tämä oli piristävän erilainen ja mukavaa vaihtelua lukulistaan ja luinkin teoksen nopeasti kerralla läpi. Suosittelen ehdottomasti, kannattaa kokeilla, kun kaipaa jotain hauskaa.

David Safier Wikipediassa ja tämä kirja Adlibriksessä.

perjantai 6. tammikuuta 2012

Janet Evanovich: Ensin rahat - Stephanie Plum 1

One for the Money
Julkaistu 1994, suomennos 1995 ja 2008
(Ensimmäinen suomennos 1995 nimellä Vainko rahasta, Stephanie?)
Pokkari 2009, 294 sivua.

Vuodenvaihteen kirja-aleista on tarttunut kaikenlaista mukaan (vaikka menen aina ihan vain katselemaan...) ja tämä Ensin rahat on yksi ale-pokkarilöydöistäni. Katinka on Evanovich-fani ja lukenut tästä sarjasta kaikki ilmestyneet (jo 18 osaa!), joten sitä kautta tunnistin tapauksen kaupan hyllyltä kokeiltavaksi. Leffakin tästä ykkösosasta on tulossa nyt tammikuun lopussa - pääosassa Katherine Heigl, joten ajoitus Stephanieen tutustumiseen on hyvä.

Stephanie Plum menettää työnsä kaupan alusvaatteiden sisäänostajana ja rahapulassa pestautuu palkkionmetsästäjäksi serkkunsa Vinnien firmaan. Hän aloittaa isosta palkkiosta, murhaajaksi epäillystä poliisista, joka on livistänyt päästyään vapaaksi takuita vastaan ja jonka toimittamisesta poliisille palkkionmetsästäjä saisi 10.000 dollaria. Tapausta mutkistaa se, että tämä poliisi, Joseph Morelli, on alueen tunneituimpia naistenmiehiä ja myös Stephaniella on oma historiansa tämän kanssa. Alkusähläysten jälkeen Stephanie saa opastajakseen kokeneen palkkionmetsästäjän Rangerin, jonka opeilla pääsee hieman kartalle työn vaatimuksista.

Tapahtumat sijoittuvat Trentoniin, New Jersey osavaltiossa ja nykyteknologian puuttumisesta huomaa selkeästi, että kirja on kirjoitettu jo 1990-luvulla. Stephanie on esimerkiksi pulassa suljetun lankapuhelimen kanssa ja metsästää puhelinkoppeja, eli on selkeästi prepaid-kännykän tarpeessa. Tarina kyllä toimii hyvin vielä lähes 20 vuoden jälkeen ja muuten kulunut aika ei herätä huomiota, eli Evanovich osaa kirjoittaa ajattomasti. Stephanien kommellukset ovat hauskaa seurattavaa ja vaikka hän mokaileekin paljon, niin välillä hän pääsee osoittamaan kykynsä ja saa onnistumisiakin.

Pääjuoni on hyvä ja siitä löytyy syvyyttä ja selviteltävää ja minulle tärkeästi jotain yllättävää loppuun. Morelli jahdin kohteena on yllättävän isossa osassa kirjassa, lähes toinen päähenkilö. Tarina on kyllä tältäkin osin tehty hyvin ja hauskaksi, kun Morelli kokeneena poliisina ei suostukaan kiinniotettavaksi, vaan joutuu jopa pelastamaan Stephanien pulasta. Evanovichin kirja oli piristävän erilainen ja rento viihde-dekkari ja herätti kyllä mielenkiinnon lukea sarjaa enemmänkin.

Stephanie Plum -sarja (ilman novelleja):
  1. One for the Money (1994) - Ensin rahat (2008)
  2. Two for the Dough (1996) - Kahta kovemmin (2009)
  3. Three to Get Deadly (1997) - Kolmas kovanokka (2009)
  4. Four to Score (1998) - Neljäs kerta toden sanoo (2010)
  5. High Five (1999) - Luuvitonen (2010)
  6. Hot Six (2000) - Kuudestilaukeava (2011)
  7. Seven Up (2001) - Herttaseiska (2011)
  8. Hard Eight (2002) - Kahdeksan kaunista (2012)
  9. To the Nines (2003) - Yhdeksän hyvää (2012)
  10. Ten Big Ones (2004)
  11. Eleven on Top (2005)
  12. Twelve Sharp (2006)
  13. Lean Mean Thirteen (2007)
  14. Fearless Fourteen (2008)
  15. Finger Lickin' Fifteen (2009)
  16. Sizzling Sixteen (2010)
  17. Smokin' Seventeen (2011)
  18. Explosive Eighteen (2011)
  19. Notorious Nineteen (2012)
 Janet Evanovich Wikipediassa ja tämä kirja Adlibriksessä.

Lisää tästä kirjasta: Humisevalla harjulla ja Luetut.

keskiviikko 28. joulukuuta 2011

Kathryn Stockett: Piiat

The Help
Julkaistu 2009, suomennos 2010
Pokkari 2011, 611 sivua.

Hoksasin Piiat-kirjan lukulistalleni taas muiden blogeista, muuten tämä olisikin mennyt minulta varmaan kokonaan ohi, tämän syksyn leffaversiosta huolimatta.

Piiat kertoo yhdestä 1960-luvun rasismin pääpaikoista Yhdysvalloissa, Jacksonin kaupungista Mississipissä. Separate but equal -teoria on valloillaan, eli rotuerottelu on laillista kunhan kummallekin rodulle taataan näennäisesti omat palvelunsa. Kirjassa Jackson kuvataan hyvin pikkukaupunkimaisesti ja piirit pieniksi, vaikka toimintaa kuten tennisklubi ja ravintola löytyykin. Piti ihan tarkistaa tuo asukasmäärä ja Wikipedian mukaan 1960-luvulla väkeä olisi ollut lähes 150.000.

Tarinaa kerrotaan kolmen päähenkilön näkökulmasta. Skeeter (oikealta nimeltään Eugenia) on valkoinen plantaasinomistajan tytär, mukavasti toimeentulevasta perheestä ja juuri valmistunut yliopistosta. Kotiin palatessaan hän huomaa vanhan mustan hoitajansa kadonneen eikä kukaan suostu kertomaan, että mitä on tapahtunut. Skeeter huomaa myös ajattelevansa vähitellen eri lailla asioista kuin ystävänsä ja keksii kirjoittaa kirjan mustien kotiapulaisten elämästä, jos vaan saa houkuteltua ihmisiä kertomaan hänelle tarinoitaan.

Toiset kaksi päähenkilöä ovat Aibileen ja Minny, kotiapulaisia, jotka auttavat Skeeteriä kirjansa kanssa. Heidän erilaista elämäänsä ja vaikeuksiaan seurataan enemmän ja tarkemmin kuin Skeeteriä ja varsinkin Minny on hyvin herkullinen hahmo, värikäs ja suorapuheinen ja aina hankkiutumassa pulaan. Aibileen on vanhempi ja tasapainottava, äidillisempi hahmo räiskähtelevän Minnyn vastineeksi. Tarinan pahis on Hilly, Skeeterin hyvä ystävä, jolla on tiukat mielipiteet mustien alempiarvoisuudesta ja joka haluaa vahvistaa rotujen erilläänpitoa.

Hillyssä jäi hieman mietityttämään se, että miten näin nuori parikymppinen ja vasta koulunsa naimisiinmenon vuoksi keskeyttänyt nuori nainen voi olla Jacksonin seurapiirien ykköshahmo, luulisi jokaisesta amerikkalaisesta kaupungista löytyvän varakkaita vanhempia naisia, jotka pitävät tiukkaan kiinni reviireistään. Muuten tarina on ihan hyvä, ei niin koskettava kuin voisi olla - esimerkiksi nenäliinoja ei tämän kirjan kanssa tarvita - mutta mukavaa luettavaa, tässä ei aihetta oteta liian vakavasti. Uutta ehkä on piian näkökulma, mutta muuten en tästä kovin paljon innostunut. Kannattaa myös varautua siihen, että kirja loppuu hieman kesken, henkilöiden tarinat jäävät aikalailla auki - joillekin tämä on hyvän kirjan merkki mutta ei minulle!

Tätä tapausta on kuitenkin blogeissa luettu paljon ja monet muut ovat tästä pitäneet paljon minua enemmän, eli kannattaa vilkaista muidenkin arvioita. :)

Jim Crow -lait Wikipediassa ja tämä kirja Adlibriksessä.

Lisää tästä kirjasta mm: Le Masque Rouge, Lukuisa, Lumiomena, Kuutar, Luettua ja Järjellä ja tunteella.

LinkWithin

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...