Näytetään tekstit, joissa on tunniste Hogan Chuck. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Hogan Chuck. Näytä kaikki tekstit

lauantai 28. huhtikuuta 2012

Guillermo del Toro & Chuck Hogan: Yö ikuinen - Vitsaus 3

Night Eternal
Julkaistu 2011, suomennos 2012
440 sivua.

Yö ikuinen päättää Guillermo del Toron ja Chuck Hoganin zombi-vampyyritrilogia Vitsauksen. Tämä on jatkuvajuonisia trilogioita, joten viimeisestä osasta ei taas oikein voi kirjoittaa spoilaamatta aiempia osia. Lukeminenkin siten kannattaa aloittaa ensimmäisestä osasta, vaikka kirjailijat aika hyvin alkuun kertaavatkin vanhoja tapahtumia.

Lankeemuksen tapahtumista on kulunut 2 vuotta ja tilanne New Yorkissa ja muualla maailmassa tuntuu täysin hävityltä. Vampyyrit ja heidän kannattajajoukkonsa ovat vallassa ja hallitukset ja armeijat ovat kukistuneet. Ilmastoa on muutettu siten, että vampyyreille tappavaa päivänvaloa näkyy vain parin tunnin ajan. Hengissä selvinneet ihmiset joko työskentelevät vampyyreille tai heidät on suljettu keskitysleirejä muistuttaviin verileireihin, joissa heistä pumpataan ravintoa uudelle valtarodulle.

Eph Goodweather ystäviensä Fetin ja Noran kanssa jatkaa omaa vastarintaansa ja taistelua vampyyrien johtajaa Mestaria vastaan. Heillä on hallussaan Occido Lumen, ikivanha teos, jonka pitäisi paljastaa vampyyrien salaisuudet, mutta ei taitoa lukea sitä. Mestarilla taas on hallussaan Ephin poika Zack, joten Ephillä on vaikea paikka pohtia, että kuinka pitkälle hän on valmis menemään saadakseen poikansa takaisin. Kapinallisten, apunaan herra Quinlan, pitääkin keksiä kunnollinen suunnitelma Mestarin tuhoamiseksi, muuten ihmiskunnalla ei ole enää mitään toivoa.

Trilogian avauksesta Vitsauksesta pidin paljon, koska se oli vielä melko lähellä teknotrillerigenreä, mutta tarinan edetessä tunnelma on muuttunut koko ajan synkemmäksi ja tiede ja tutkimukset ovat jääneet lähes kokonaan pois. Kapinalliset ovat joutuneet kirjaimellisesti maan alle asumaan ja Eph on henkisesti lopussa. Kiinnostavimmiksi hahmoiksi nousevatkin nyt Fet ja Nora, jotka ovat löytäneet toisensa ja heillä täysi taistelutahto on vielä tallella. Del Toro ja Hogan avaavat myös herra Quinlanin historiaa sekä Muinaisten ja Mestarin syntyä, joten tässä päätösosassa monet avoimet kysymykset saavat vastauksensa.

Del Toron ja Hoganin maailmanlopun zombisota muistuttaa paljon Toista maailmansotaa ja natseja. Samankaltaisuudet eivät kuitenkaan ole liian suorasukaisia ja ajatus toimii hyvin. Piipahdus verileirillä oli yksi kirjan kiinnostavimpia kohtia minulle ja vampyyrejä avustavista ihmisistä oli saatu todentuntuisia kuvauksia. Toinen kohokohta oli välinäytöksenä nähty Quinlanin tarina Rooman valtakunnan ajalta. Kaikenkaikkian Yö ikuinen on hyvä teos, parempi kuin edeltäjänsä Lankeemus ja se päättää trilogian ihan ansiokkaasti. Hyvin olivat kirjailijat hoitaneet vaikean jatkon Lankeemuksen supernäyttävän lopun jälkeen. Pientä miinusta tulee siitä, että Yö ikuisen mukanaan tuomat paljastukset olivat osittain pettymyksiä ja uskonnon ja Jumalan olisi voinut hyvin jättää pois.

The Strain Trilogy - Vitsaus-trilogia
  1. The Strain (2009) - Vitsaus (2010)
  2. The Fall (2010) - Lankeemus (2011)
  3. The Night Eternal (2011) - Yö ikuinen (04/2012)
Yö ikuinen Adlibriksessä ja Risingshadowssa.

lauantai 10. maaliskuuta 2012

Guillermo del Toro & Chuck Hogan: Lankeemus - Vitsaus 2

The Fall
Julkaistu 2010, suomennos 2011
365 sivua.

Vitsauksessa alkanut Guillermo del Toron ja Chuck Hoganin kehittelemä zombie-vampyyrien New Yorkin valloitus on levinnyt maailmanlaajuiseksi ongelmaksi kun vampyyrivirusta levittäviä lentokoneita on laskeutunut muidenkin maailman metropolien kentille.

New Yorkissa tilanne on todella huono. Karanteenia tai vastaavia toimia rajoittamassa viruksen leviämistä ei ole voimassa vieläkään jostain syystä ja moderni yhteiskuntarakenne alkaa rapistua. Tapahtumat on myös aika pitkälle salattu julkisuudelta, joten todellinen taistelu vampyyreja vastaan on vain pienen joukon tiedossa. Eph Goodweather ja Abraham Setrakian liittolaisineen ovat selkeästi altavastaajina, mutta apua voisi olla juuri sopivaan aikaa huutokauppaan tulevasta ikivanhasta ja Abrahamille tutusta kirjasta, jonka pitäisi paljastaa vampyyrien salaisuudet. Vampyyrit taistelevat myös keskenään, sillä muut Muinaiset eivät hyväksy kaaosta ja lisääntymistä johtavan Mestarin suunnitelmia, mutta ihmisrodun pelastaminen ei kummallakaan puolella ole tavoitteissa sinänsä, koska molemmille ihmiset ovat vain ruokaa.

Lankeemus jatkaa aika lailla samalla linjalla kuin ykkösosa Vitsaus. Tässä osassa tosin vampyyrejä lahdataan oikein urakalla, mutta vielä parempaa tahtia ne tartuttavat ihmisiä, joten vauhdikasta menoa ja paljon ruumiita on tiedossa. Itse en tätä kauhuksi luokittelisi, asetelma on enemmän hieman raa'an toimintajännärin eikä mukana ole tunteisiin vetoavia psykologisia kauhuelementtejä. Vampyyrit ja del Toron ja Hoganin maailmankuva on tuttu jo ykkösosasta eikä sen suhteen tule enää isoja yllätyksiä. Sävy on vielä synkempi kuin Vitsauksessa ja loppua kohden tilanne vain pahenee ja ollaan melkein maailmanlopun fiiliksissä.

Ykkösosassa isossa osassa ollut Ephin perhe-elämä on nytkin mukana, mutta erilaisen tilanteen vuoksi pienemmässä sivuroolissa. Myös Ephin rooli tutkijana jää myös tällä kertaa lähes kokonaan pois, mikä on kyllä harmi, koska se pieni lääketieteellisten trillereiden puolelle poikkeaminen oli sopivan piristävää vaihelua aiemmin ja teki tarinasta monipuolisemman. Muuten seurattavat päähenkilöt ovat samoja kuin edelliselläkin kerralla. Alussa hieman kertaillaan Vitsauksen tapahtumia, mutta lukukokemuksen kannalta on hyvä, jos ne ovat silti suht hyvin muistissa. Abrahamin menneisyydestä on taas mukana muutama pieni pätkä ja ne tuovat kaipaamaani vaihtelua kerrontaan.

Hieman enemmän olin kyllä odottanut del Torolta ja Hoganilta tähän jatko-osaan. Nyt tämä tuntui hieman välikirjalta, jossa jatkettiin ykkösen tarinaa ja valmisteltiin finaalia, mutta kovin paljon omaa sisältöä ei tämä tuonut mukaan. Kyllä Lankeemus on silti hyvä kirja ja mukavaa luettavaa, mutta ensi kuussa ilmestyvän vikan osan Yö ikuinen suhteen odotukset ovat paljon korkeammalla, kuten lienee asia aina trilogian lopetuksien kanssa.

The Strain Trilogy - Vitsaus-trilogia
  1. The Strain (2009) - Vitsaus (2010)
  2. The Fall (2010) - Lankeemus (2011)
  3. The Night Eternal (2011) - Yö ikuinen (04/2012)
Guillermo del Toro Wikipediassa ja tämä kirja Adlibriksessä.

Lankeemuksesta lisää: Kirjamielellä, Lukuisa ja  Kirjojen keskellä.

sunnuntai 19. helmikuuta 2012

Guillermo del Toro & Chuck Hogan: Vitsaus - Vitsaus 1

The Strain
Julkaistu 2009, suomennos 2010
Pokkari 486 sivua.

Nyt kun Vitsaus-trilogian kolmannen osan suomennos on tulossa piakkoin, niin uskaltauduin vihdoin aloittamaan tämän sarjan. Guillermo del Toro ja Chuck Hogan kuvaavat vampyyrit virkistävän erilaisella tavalla kaikesta romantiikasta riisuttuina, zombimaisina hirviöinä, joten odotukset olivat korkealla tätä ensimmäistä osaa varten.

New Yorkiin vasta laskeutunut lentokone pimenee täysin ja siihen ei saada minkäänlaista yhteyttä. Tohtorit Eph Goodweather ja Nora Martinez tulevat mukaan tutkimaan asiaa kun näyttää siltä, että koneessa ei ole kukaan hengissä ja syy joukkokuolemaan pitää selvittää. Avukseen he saavat vanhan professorin Abraham Setrakianin, joka on kohdannut samantapaista aiemminkin ja osaisi auttaa, jos häntä vain kuunneltaisiin. Byrokratia kuitenkin toimii omalla laillaan ja vasta kun ruumiit ovat kadonneet ruumishuoneita aletaan edes osittain ymmärtää kuinka iso uhka oikein on kyseessä.

Minä pidin Vitsauksesta paljon. Kirja yhdistelee vauhdikasta elokuvamaista jännäriä, kauhua, biologisen uhan selvittelyä ja vampyyrejä ja yhdistelmä toimii hienosti. Pidän yleensäkin paljon trillereistä, joten tämä sekoitus suosikkigenreistäni sopi minulle hyvin. Henkilöitä on paljon, mutta tällä kertaa heidät on kaikki suhteellisen helppo muistaa ja pitää erillään. Sivujuonteina mukana ovat Ephin perhesotkut entisen vaimon ja pojan huoltajuuden kanssa, salaperäinen rikas liikemies Eldritch Palmer ja juutalaisen Abraham Setrakianin menneisyys keskitysleirillä.

Del Toron ja Hoganin vampyyrit tosiaan poikkeavat nykymuodista aika paljon ja ovat virustartuntoineen hyvin kaukana moderneista romanttisista sankareista. Oli oikein mukava lukea hyvin erilaista tarinaa siitä, miten vampyyrejä syntyy ja millainen tausta ja ominaisuudet näillä olennoilla on. Tässä ensimmäisessä osassa saatiin vain pieniä vilauksia vampyyrien historiasta ja Vanhimmista, joten toivon, että tuohon aiheeseen palataan vielä tarkemmin myöhemmin.

Sarjan avausosassa juoni jää tyypillisesti kesken ja niin käy nytkin, juttu jätetään sopivaan taukopaikkaan, joten pitää lukea seuraava osa ihan pian. Itseasiassa Lankeemus onkin jo valmiina hyllyssä odottamassa vuoroaan. Nyt olen iloinen, että jaksoin odottaa lähelle viimeisen osan ilmestymistä ennen kuin aloitin tämän sarjan, koska muuten odotus olisi ollut tuskallista :)

The Strain Trilogy - Vitsaus-trilogia
  1. The Strain (2009) - Vitsaus (2010)
  2. The Fall (2010) - Lankeemus (2011)
  3. The Night Eternal (2011) - Yö ikuinen (04/2012)
The Strain Wikipediassa ja tämä kirja Adlibriksessä.

Vitsauksesta ovat kirjoittaneet ainakin myös Lukuisa, Kolmas linja, Kirjamielellä, Yöpöydän kirjat, Jossun lukupäiväkirja, Artsi ja Nulla dies sine legendo

LinkWithin

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...