Näytetään tekstit, joissa on tunniste tulevaisuus. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste tulevaisuus. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 29. heinäkuuta 2012

Veronica Rossi: Paljaan taivaan alla - Paljaan taivaan alla 1

Under the Never Sky
Julkaistu  2012, suomennos 2012
362 sivua.

Veronica Rossi on uusi tuttavuus ja esikoiskirjailija (onpas muuten tullut luettua harvinaisen paljon näitä viime aikoina). Blogger-sivuillaan Rossi kertoo olevansa alunperin Brasiliassa syntynyt, mutta asuvansa Kaliforniassa. Paljaan taivaan alla on trilogian avausosa ja kakkonen, alkuperäiseltä nimeltään Through the Ever Night, julkaistaan tammikuussa, joten suomennoksenkin voisi veikata ilmestyvän kevään aikana.

Aria asuu maan päällä umpinaisessa kapselissa nimeltä Haave, jossa kaikki tarvittava tuotetaan itse ja ulkopuolelle ei ole menemistä. Rajoitetun tilan vuoksi aikaa vietetään paljon virtuaalimaailmoissa, joista on tehty mahdollisimman erilaisia ja vanhan maan kaltaisia. Kun olosuhteet ovat näin rajoittavat, niin lasten tekokin suunnitellaan tarkkaan, genetiikkaa myöten. Arialla ei ole isää ja hänen äitinsä on tutkija, joka on lähtenyt toiseen kapseliin Autuuteen, mutta yhteys sinne on katkennut. Saadakseen tietoja Autuudesta tai äidistään Aria koittaa ystävystyä turvallisuuspäällikön pojan Sorenin kanssa. Kaikki menee kuitenkin pahasti pieleen ja Aria päätyy hengenvaaraan ja kapselin ulkopuolelle.

Ulkopuolellakin asuu ihmisyhteisöjä, mutta elämä on hyvin rankkaa ja ruuan hankinta vaikeaa. Eetterimyrskyt ovat jatkuva vaara, ne tuhoavat satoja ja tappavat ihmisiä, mutta sairaudetkin vievät oman osansa väestä. Perry on vuorovetisten yhdyskunnan veriherran Valen veli ja pohtii voisiko haastaa veljensä johtajan paikan. Tilanne muuttuu kun Valen pieni ja sairas poika Talon kaapataan kapselin asukkien toimesta ja Perry syyttää tästä itseään. Hän tapaa Arian ulkopuolella ja he toteavat voivansa auttaa toisiaan tekemällä yhteistyötä, vaikka eivät juuri alkuun toisistaan pidäkään.

Paljaan taivaan alla on dystopia hieman Ally Condien ja Lauren Oliverin tyyliin, mutta parempi sellainen. Nyt kuitenkin avausosassa vain pieni osa ajasta vietetään yhteiskunnassa ja suurin osa tapahtumista on ulkopuolella. Tämä on yllättävän toimiva ratkaisu ja pidin Rossin tarinankerronnasta paljon. Juoni on hyvä ja asetelma aukenee vähitellen ja juttu ei käy tylsäksi missään vaiheessa. Kuten aiempienkin vastaavien teosten kanssa, niin nytkin jäin hieman kaipailemaan syvempää katsausta itse yhteiskuntaan ja siihen, että miten tähän tilanteeseen on päädytty. Mutta pitää toivoa, että Rossi sivuaisi näitäkin aiheita jonkun verran jatkossa.

Aria on alkuun perinteisen naivi tyttö, joka on hyvin pihalla kaikesta. Ulkopuolella hän kuitenkin alun kommellusten jälkeen alkaa Perryn opastuksella pärjätä paremmin. Hieman oli varsinkin alkuun siinä rajoilla, että alkaako Aria ärsyttämään, mutta kun pitää mielessä, että hän on ensimmäistä kertaa yleensä ulkona, niin hämmennys ja hölmöilyt ovat ymmärrettäviä. Arian kasvaessa ja oppiessa selviytymistaitoja hahmon kiinnostavuus paranee koko ajan. Muutenkin pidin paljon Rossin henkilöistä, nämä ovat värikkäitä ja moniulotteisia ja pahiksillakin on hyvät syyt teoilleen ja käyttäytymiselleen.

Pidin tästä paljon ja luinkin kirjan kerralla läpi, tätä tapausta en olisi malttanut jättää kesken. Juoni jäi sen verran hyvään kohtaan, että innolla odotan jatkoa.

Paljaan taivaan alla:
  1. Under the Never Sky (01/2012) - Paljaan taivaan alla
  2. Through the Ever Night (01/2013)
  3. Into the Still Blue (2014)
Paljaan taivaan alla Adlibriksessä.

Lisää tästä kirjasta: Kirjavinkit, Yöpöydän kirjat, Booklovin', Katinkan kirjasto, Kirja ja kuppi kaakaota, Mustemaailmani ja Lukunurkka.

sunnuntai 17. kesäkuuta 2012

Ursula K. Le Guin: Maanpakolaisten planeetta - Hainilainen sarja 2

Planet of Exile
Julkaistu 1966, suomennos 2011
166 sivua.

Scifi-haasteen ja muiden hyvien arvioiden myötä päätin vihdoin tutustua Ursula K. Le Guinin tuotantoon. Hainilaisen sarjan ensimmäinen romaani Rocannonin maailma ei vielä oikein vakuuttanut, mutta ajattelin antaa Le Guinille toisen mahdollisuuden, varsinkin kun nämä kirjat ovat mukavan lyhyitä ja sarjan toinen osa Maanpakolaisten planeettakin vain 166 sivua.

Kaikkien Maailmojen Liitto on lähettänyt siirtokunnan Gamma Draconis III:lle 600 vuotta aiemmin. Yksi paikallinen vuosi on noin 60 liiton vuotta, joten aikaa on kulunut 10 pitkää vuotta ja vastaavasti pitkä talvi on tulossa. Siirtokuntalaisia kutsutaan kaukana syntyneiksi ja he pysyttelevät melko hyvin erillään alkuperäisväestöstä.

Paikallinen tevarilainen tyttö Rolery on kuuluu heimojohtajan perheeseen, mutta on syntynyt väärään aikaan vuoden kierrosta, joten hänellä ei ole juuri ikätovereita eikä sitten mahdollisuutta omaan perheeseen. Rolery tapaa Jacob Akat Alterran, erään kaukana syntyneiden johtajista ja kiinnostuu tästä ja tämän väen erilaisuudesta. Suhde aiheuttaa ongelmia heimojen välille, mutta pahempi vaara uhkaa molempia väestöjä. Muutto talvikaupunkeihin on alkanut ja kymmeniätuhansia gaaleja matkalla näiden alueiden kautta etelään, tarkoituksenaan vallata ja ryöstää kaikki mahdollinen tiellään.

Lukukokemus Maanpakolaisten planeetan kanssa oli ehdottomasti parempi kuin ensimmäisen osan kohdalla. En osaa sanoa, että kuinka paljon tästä johtui Le Guinin tekstistä ja kuinka paljon siitä, että Le Guinin maailma ja tyyli olivat jo hieman tuttuja entisestään. Kuitenkin tarinaan oli tällä kertaa helppo päästä mukaan ja muutenkin juoni oli hyvin ymmärrettävä. Pidän paljon Le Guinin tiiviistä kirjoitustyylistä, hän saa uskomattoman paljon mahtumaan alle 200 sivuun ja tästä olisi muilla jättiläisteoksia kirjoittavilla paljon oppimista.

Roleryn ja Jacobin tarina on yksi kirjan pääjuonista, mutta sitä ei kerrota kovin romanttisesta näkökulmasta vaan ajatustapa on pikemminkin antropologinen, kahden lajin kohtaaminen. Rakkaustarinan lisäksi erilaisuus, ennakkoluulot ja yhteistöllä selviäminen saavat tilaa tekstissä. Le Guin julkaisi tämän englanniksi yli 40 vuotta sitten, mutta viimevuotisesta suomennoksesta ainakaan ei ajan kulumista huomaa yhtään, hyvin voisi kyseessä olla tuorekin teos. Maanpakolaisten planeetta on oikein kiva pieni & nopealukuinen teos ja tämän jälkeen taidan kyllä jatkaa tutustumista Ursula K. Le Guinin tuotantoon. Kansikuvasta vielä sen verran, että muuten hieno, mutta lippiksiä ei kyllä tainnut tarinassa olla mukana :)

Hainish Cycle - Hainilainen sarja:
  1. Rocannon's World (1966) - Rocannonin maailma (2010)
  2. Planet of Exile (1966) - Maanpakolaisten planeetta (2011)
  3. City of Illusions (1967) - Harhakaupunki (2012)
  4. The Left Hand of Darkness (1969) - Pimeyden vasen käsi (1976)
  5. The Dispossessed: An Ambiguous Utopia (1974) - Osattomien planeetta (1979)
  6. The Word for World is Forest (1976) - Maailma, vihreä metsä (1984)
  7. Four Ways to Forgiveness (1995)
  8. The Telling (2000) - Kahdesti haarautuva puu (2009)
Maanpakolaisten planeetta Adlibriksessä.

Lisää tästä kirjasta: Helsingin Sanomat, Kirjavinkit, Taikakirjaimet ja Kirjamielellä.

maanantai 4. kesäkuuta 2012

Paolo Bacigalupi: The Windup Girl

Julkaistu 2009, 359 sivua.

Scifi-haasteeseen pitää lukea joku robotteja, kyborgeja tai androideja sisältävä teos ja hetken pohtimisen jälkeen löysin kiinnostavan teoksen Paolo Bacigalupilta. Hänen esikoisensa pitkien romaanien puolella, The Windup Girl on myös muun muassa Hugo- ja Nebula-voittaja, joten nekin lupailevat hyvää.

The Windup Girl sijoittuu tulevaisuuden Thaimaaseen, jonnekin 2200-luvulle. Öljy on loppunut ja energiantuotanto on yksi avainaloista. Toinen, vielä tärkeämpi on ruokahuolto. Niin kutsutut kalorifirmat pyörittävät ruokateollisuutta, kehittelevät tauteja sietäviä versioita kasveista ja hedelmistä ja patentoivat keksintönä omaksi omaisuudekseen. Anderson Lake on kalorifirma AgriGenin edustaja Bangkokissa ja peitetyönään hän pyörittää tehdasta, jossa kehitellään teknologiaa, jossa eräänlaisiin jousiin saataisiin talletettua mahdollisimman paljon energia, uuden ajan akkuja siis. Oikeasti Lake kuitenkin on maassa etsiäkseen Thaimaan siemenpankin ja vallatakseen sen firmalleen, koska tauteja vastaan taistelevat firmat tarvitsevat aina lisää uutta materiaalia ja nämä puhtaat siemenet taitavat olla maailman viimeisten joukossa.

Emiko on japanilainen keksintö, windup-tyttö, Uusi Ihminen. Japanissa näitä kehiteltyjä malleja tarvitaan väestön vanhenemisen vuoksi, mutta Emiko on huonoksi onnekseen dumpattu Bangkokiin, jossa hän on jatkuvassa vaarassa. Thaimaalaiset näkevät hänet leluna, joka syö ihmisten tarvitsemaa ruokaa ja häntä käytetäänkin hyväksi seksiklubin erikoisuutena. Lakelta Emiko kuulee, että pohjoisemmassa on alue, jossa windupit elävät vapaina keskenään ja pakoon pääsystä tuleekin Emikoa eteenpäin ajava voima. Laken tehtaan pomo on kiinalainen pakolainen, keltaisen kortin varassa elävä Hock Seng, joka on menettänyt omaisuutensa kiinalaisten kansanmurhaa paetessaan ja juonittelee saadakseen taas arvostusta ja varoja. Lisäksi mukana on Ympäristö- ja Kauppaministeriöiden välinen kiista siitä, että mikä on oikeasti tärkeää ja paljon muuta.

The Windup Girl on monipuolinen teos ja sisältää paljon henkilöitä ja sivujuonteita. Alussa hahmot ovat aika lailla erillään, mutta loppua kohden nämä tarinat nivoutuvat enemmän yhteen. Pienten alkuvaikeuksien jälkeen pääsin melko kärryille tähän tarinaan, mutta henkilöistä en onnistunut kauheasti kiinnostumaan tai heidän kohtaloistaan välittämään. Tuo ehkä johtuu siitä, että hahmoja on niin paljon, että välillä nimet unohtuivat ja he kaikki jäivät hieman etäisiksi. Henkilöt ovat kaikki rosoisia ja ajavat pääasiassa omaa etuaan, poikkeuksena Emiko, joka on tehty palvelemaan ja miellyttämään ja ei voi siten mennä suunnitteluaan vasten.

Bacigalupin tyyli on hyvä ja suhteellisen helppoa ymmärrettävää, vaikka maailma onkin niin erilainen. Monet uudet jutut, kuten geenimuokatut norsut eli megadontit ja kink-spring -jouset jäivät mietityttämään ja näistä olisi ollut kiva tietää enemmänkin, selkokielellä :) Kokonaisuus on kuitenkin mietitty ja maailmankuva niin hyvin tehty, että tätä oli kiva lukea. Varsinkin tuo tulevaisuudenkuva, missä meren pinta on noussut, ruoka ja energia ovat kriittisimmät hyödykkeet ja amerikkalaiset kalorifirmat päättävät mitä missäkin kasvatetaan ja syödään, on kiinnostava ja pelottava. Ja itseasiassa tuo ei monelta osalta ole edes niin kaukainen ajatus, kannattaa vaikka googlailla juttuja firmasta nimeltä Monsanto, tässä yksi esimerkki.

Bacigalupin tulevaisuuden visio ei siis todellakaan ole sellainen, jossa haluisi asua, mutta hyvän taustan kirjaan siitä saa aikaiseksi. Mieli tekisi lukea jotain muutakin häneltä jossain vaiheessa. En ihastunut, mutta olen silti iloinen, että tuli tämäkin luettua.

Paolo Bacigalupi Wikipediassa ja tämä kirja Adlibriksessä.

Lisää tästä kirjasta: Taikakirjaimet, Sivukirjasto, Kisun kirjablogi ja Kalaksikukko.


sunnuntai 20. toukokuuta 2012

Liz Williams: Aavekauppiaan tytär - Rikosetsivä Chen 1

Snake Agent - Detective Inspector Chen 1
Julkaistu 2005, suomennos 2012
352 sivua.

Liz Williams on brittiläinen scifikirjailija ja minulle uusi tuttavuus. Hänen kirjojaan ei ole aiemmin suomennettu, mutta nyt Rikosetsivä Chen -sarjan avaava Snake Agent on ilmestynyt nimellä Aavekauppiaan tytär. Risingshadow luokittelee Aavekauppiaan tyttären fantasiaksi, mutta mukana on kyllä paljon myös scifiä. Liz Williams on myös vieraana Finnconissa Tampereella heinäkuussa.

Rikosetsivä Chen asuu tulevaisuuden Etelä-Kiinassa, Singapore Kolmessa. Singaporeja on franchise-tyyliin perustettu jo useita ja siksi nuo järjestysnumerot. Rouva Tang ilmoittaa tulee kertomaan poliisille saaneensa kuvan kuolleen tyttärensä Pearlin haamusta helvetin satama-alueella, vaikka hautajaisjärjestelyt oli tehty hyvin huolella ja tytön piti päätyä taivaaseen. Chen hoitaa pääasiassa nämä yliluonnolliset keikat, joten hän alkaa tutkia asiaa.

Avukseen Chen saa Senesalkki Zhu Irzhin, helvetin puolen tutkijan. Selviää, että kuolleita hyveellisiä  ihmistyttöjä on välitetty laittomasti helvetin bordelliin, mutta taustalla on vielä joku isompi suunnitelma, johon myös helvetin ministeriöt ovat sotkeutuneet. Tutkimukset vievät Chenin helvetin puolelle ja jumalatar Kuan Yinin suojeluksessa Chen on tehnyt tämän matkan ennenkin. Tosin nyt Chenin ja jumalattaren välit ovat hieman huonot, Chenin avioiduttua vastoin jumalattaren tahtoa helvetistä paenneen demonin Inarin kanssa. Apuvoimiksi pieni Singapore kolmen poliisilaitos saa Pekingistä demoninmetsästäjän nimeltä No Ro Shi, joka on hyvin pätevä ja näkee demoniasiat täysin  mustavalkoisina, joten hän on uhka myös Chenin vaimolle.

Tarkkaa Singapore Kolmen sijaintia ei kerrota, mutta ilmeisesti se on rannikkokaupunki Etelä-Kiinassa. Myöskään vuosiluku ei tarinassa selviä, mutta jonkun verran tulevaisuudessa tässä ollaan. Sähköverkko on korvattu bioverkolla ja näyttönä toimivaa nestemäistä nanokalvoa voi kantaa mukana pienessä pullossa. Williams on tässä luonut hyvin rikkaan ja monipuolisen maailman, mikä on toisaalta hienoa, mutta myös hieman raskasta luettavaa. 350 sivuun on tässä mahdutettu mukaan niin paljon kaikkea, että minulta ainakin tuntui koko ajan menevän jotain ohi. Lisähaastetta toivat mukaan itämaiset nimet ja mytologia, jonka mukana tuli paljon uusia asioita. Tämä kirjaa vaatii aikaa ja huolellisen lukijan. Tarina sisältää myös jotain melko outoja asioita, kuten Inaria suojelevan, puhuvan teepannu-mäyrän.

Juttu kuitenkin alkaa - demoneista ja kehityksen harppauksesta huolimatta - melko perinteisen dekkarin omaisesti. Sitten kuitenkin tarina lähtee omaan suuntaansa ja aika paljon tässä keskitytään helvetin ominaisuuksiin ja elämään siellä. Helvetti ei ole ollenkaan niin paha paikka, kuin mitä ajatellaan ja demonit siellä elelevät normaalia elämäänsä kaupungissaan aivan kuten ihmiset omassa maailmassaan, kauppaa käyden ja ministeriöiden johtamina. Tosin, prioriteetit ja mieltymykset ovat helvetissä aika erilaisia, kuten myös ministeriötkin.

Olisin ollut kiinnostunut siitä, miten Singapore on tälläiseksi franchising-bisnekseksi päätynyt, mutta sitä ei tässä ensimmäisessä osassa ainakaan vielä selitetty ollenkaan. Kaukoitää en myöskään tunne juurikaan, niin en juuri tunnistanut viittauksiakaan, jumalatar Kuan Yinkin piti etsiä Wikipediasta. Ehkä jonnekin muualle sijoittuneena tarina olisi sopinut minulle paremmin. Nyt tuntui, että tarina sisälsi liikaa kaikkea uutta, paljon enemmän kuin mitä pystyin tai jaksoin omaksua, joten tämä ei nyt oikein sopinut minulle vaikka jännäreistä ja dekkareista pidänkin. Itseasiassa tunsin itseni hieman tyhmäksi tämän kanssa useampaan otteeseen, kun tuntui, että jotain on taas unohtunut tai mennyt täysin ohi :)

Rikosetsivä Chen:
  1. Snake Agent (2005) - Aavekauppiaan tytär (2012)
  2. The Demon and the City (2006)
  3. Precious Dragon (2007)
  4. The Shadow Pavilion (2009)
  5. The Iron Khan (2010)
  6. Morningstar (TBA)
+ novelli Adventures in the Ghost Trade (2000) - Seikkailuja aavekaupan parissa (Tähtivaeltaja 3/06)

Liz Williams Wikipediassa ja tämä kirja Adlibriksessä.

sunnuntai 18. maaliskuuta 2012

H. G. Wells: Maailmojen sota

The War of the Worlds
Julkaistu 1898, suomennos 1979
Pokkari 2005, 223 sivua.

Eräs scifi-haasteeseen luettavista kategorioista on ennen vuotta 1950 julkaistu klassikko. Tältä alueelta olin ajatellut lukevani joko Jules Verneä tai George Orwellia, mutta kirjaston scifi-hyllystä pisti silmään tämä vuoden 2005 Maailmojen sota -leffaversiota varten tehty pokkaripainos H. G. Wellsin klassikosta.

Wellsin tarina sijoittuu 1900-luvun alkuvuosiin, eli kirjoitusajankohtana muutaman vuoden eteenpäin tulevaisuudessa. Marsissa tapahtuu jotain outoa ja sieltä singotaan maata kohti jonkunlaisia ammuksia, jotka näkyvät tähdenlentoina Etelä-Englannin taivaalla. Eräs näistä esineistä putoaa lähelle kertojan kotia, joten hän lähtee katsomaan sitä tarkemmin. Se osoittautuu isoksi lieriöksi, joka jäähtyy hitaasti polttavan ilmakehän jälkeen. Katsojia kertyy enemmänkin ympärille ja kun se avautuu, niin selviää, että siellä on hyvin erikoisia marsilaisia sisällä matkustajina.

Polttavalla säteellään marsilaiset tappavat heidän kanssaan tuttavutta haluavan tehdä lähetystön ja tästä käynnistyy hitaasti ihmisväestön valtaansa saava pakokauhu. 1900-luvun alun viestimillä oikeanlaista varoitusta väestölle on hyvin hidasta saada ja samaan aikaan lieriöitä laskeutuu useita lisää. Marsilaisten kimppuun koitetaan käydä tykein ja vallalla on ajatus, että maanpäällä nämä tunkeilijat ovat monta kertaa painavampia kuin kotonaan, joten he eivät juuri pääsisi  liikkumaan. Marisilaiset ovat kuitenkin suhteellisen fiksuja ja teknologisesti edistyneitä, joten apuvälineitä on saatavilla (ks kansikuva).

Maailmojen sodassa nimettömäksi jäävä päähenkilö ja kertoja on kirjoittanut omat kokemuksensa marsilaisten hyökkäyksestä muistiin ja sisällyttänyt mukaan myös veljensä kertomuksen tämän paosta Lontoosta. Tämä tyyli paljastaa juonta sen verran, että he eivät kumpikaan voi kuolla, ainakaan ennen kuin tarina on saatu ylös. Tarinan henkilöt jäävät etäisiksi, useampi jopa nimettömäksikin, joten tämä on ollut kirjailijan tarkoituskin, tarinan koukku on ihan muualla. Hieman pettynyt olin siitä, että nimenä Maailmojen sota lupailee paljon, mutta tapahtumat keskittyvätkin täysin Lontoon ympäristöön, joka tietysti siihen aikaan oli kuitenkin Britti-imperiumin keskus ja maailman napa. Ja se loppu oli myös aikamoinen pohjanoteeraus, eihän tässä edes saada mitään kunnon sotaa aikaiseksi!

Ei kuitenkaan tunnu kovin reilulta arvioida 114 vuotta sitten julkaistua teosta nykyajan kriteerein. Tämä on kuitenkin todellinen klassikko, jolla on ollut suuri vaikutus myöhempään scifi-kirjallisuuteen ja on inspiroinut muun muassa rakentinkehittelijöitä. Wells on tehnyt suuren työn scifin uranuurtajana ja uudenlaisten ajatusten ja maailmankuvien kanssa. Maailmojen sodan tekstiin perustuvia ja tästä vaikutteita saaneita elokuvia on tehty useampia, mutta varsinaisia kohuja ovat aiheuttaneet tähän tekstiin perustuvat radiokuunnelmat, jotka silloiseen aikaan ja paikkaan siirrettyinä ovat useampaan kertaan aiheuttaneet paniikkia kuuntelijoissa.

Tämä oli hyvä luettava jo ihan yleissivistyksenkin kannalta ja hieman yli 200-sivuisena pokkarina on nopea tapaus, joten suosittelen kyllä tutustumaan Wellsin tarinaan. Kirjoitustyyli on kyllä muuttunut paljon tässä vuosien varrella, kuten tietysti maailmakin :)

H. G. Wells Wikipediassa ja tämän kirjan esittely Tammen sivuilla.

Maailmojen sodasta ovat kirjoittaneet myös Kirjaretket, Kirjojen maailma ja 365 kulttuuritekoa.

tiistai 21. helmikuuta 2012

Ursula K. Le Guin: Rocannonin maailma - Hainilainen sarja 1

Rocannon's World - Hainish Cycle 1
Julkaistu 1966, suomennos 2010
180 sivua.

Taikakirjaimet-blogin suomentaman scifi-haasteen myötä lupauduin tutustumaan hieman minulle melko vieraaksi jääneeseen scifi-genreen. Sitä myötä valitsin myös Ursula K. Le Guinin lukulistalleni ja tästä esikoisesta on hyvä aloittaa, vaikka jotkut muut ovat eniten palkintoja keränneet.

Rocannon on Liiton tutkimusryhmän vetäjänä vain päällisin puolin tunnetulla Fomalhaut II -planeetalla. Kun puolet planeetan pitkästä vuodesta on kulunut, retkikunnan on tarkoitus kerääntyä yhteen vertailemaan tietojaan. Heidän aluksensa kuitenkin tuhotaan ennen kuin Rocannon ehtii sinne asti ja kaikki muut ryhmästä kuolevat.

Rocannon haluaisi lähettää viestin Liitolle tapahtumista, mutta pitkien etäisyyksien vuoksi tavallisilta viesteiltä menee matkaan vuosia ja heidän erikoislaitteensa tuohoutuivat iskussa. Rocannon uskoo vihollisen kapinoivan Liittoa vastaan, joten hän tuntee olevansa osittain vastuussa Fomalhaut II:n ongelmista ja haluaa mahdollisuuksiensa mukaan selvittää asiat. Paikallisten tuttaviensa avustamana Rocannon lähtee matkalle etsimään alusta käyttöönsä ja samalla hän tutustuu planeetan ihmisenkaltaisiin lajeihin paremmin.

Kirja keskittyy varsinaisesti näihin eri lajeihin, jotka Fomalhaut II:ta asuttavat ja heidän olomuotonsa, tapansa ja kulttuurinsa kuvataan tarkkaan. Lajit ovat kehittymättömämpiä kuin Liiton väki, mutta Le Guinin ja Rocannon lähestymistapa on kiinnostuneen, puolueettoman tutkijan. Rocannon on jopa vuosikymmeniä aiemmin saanut asetettua planeetan karanteeniin sen kansojen suojelemiseksi, odottamaan tarkempaa selvitystä lajistosta.

Esikoiskirja harvoin on tekijänsä paras ja pitäneekin jatkaa näidän Le Guinien parissa, jotta osaan paremmin sanoa mitä mieltä näistä olen. Tässä Rocannonin maailmassa häiritsi se, että olen yleensä hieman huolimaton lukija ja tämä kirja olisi vaatinut tarkkaa keskittymistä. Huomasin useaan otteeseen, että nyt on mennyt jotain ohi, mutta en vaan ikinä jaksa palata takaisin lukemaan kohtia uudestaan. Nyt sitten tätä juttua kirjoittaessa selailin kirjaa uudestaan ja pari ohi ekalla kerralla mennyttä asiaa selvisivät minullekin vihdoin :) Minua nuo planeetan eri lajit eivät niin kiinnostaneet, joten hieman tapahtumaköyhä tarina kyllä oli. Onneksi 180 sivussa ei juuri ehdi kyllästyä.

Hainish Cycle - Hainilainen sarja:
  1. Rocannon's World (1966) - Rocannonin maailma (2010)
  2. Planet of Exile (1966) - Maanpakolaisten planeetta (2011)
  3. City of Illusions (1967) - Harhakaupunki (2012)
  4. The Left Hand of Darkness (1969) - Pimeyden vasen käsi (1976)
  5. The Dispossessed: An Ambiguous Utopia (1974) - Osattomien planeetta (1979)
  6. The Word for World is Forest (1976) - Maailma, vihreä metsä (1984)
  7. Four Ways to Forgiveness (1995)
  8. The Telling (2000) - Kahdesti haarautuva puu (2009)
Ursula K. Le Guin Wikipediassa ja tämä kirja Adlibriksessä.

Rocannonin maailmasta ovat kirjoittaneet myös Taikakirjaimet,  Kirjamielellä, Kirjaretket ja Nipvet.

maanantai 20. helmikuuta 2012

Ally Condie: Crossed - Matched 2

Julkaistu 2011, 367 sivua.
Suomennos Rajalla - Tarkoitettu 2 tulossa 06/2012

En ihastunut suoraan Ally Condien Tarkoitettuun, teksti oli hieman liian verkkaista ja runollista minun makuuni. Mutta sen verran kiinnostuin tarinasta kuitenkin, että en malttanut odottaa kakkososan suomennosta kesään saakka, vaan halusin sen lukea englanniksi jo etukäteen. Kertojina Crossedissa toimivat Cassia ja Ky vuorotellen ja Condie kutsuukin tätä osaa myös Kyn kirjaksi.

Ky elää Ulkoprovinsseissa asuttamassa aikaa sitten autioituneita kyliä muiden poikkeavien kanssa. He eivät tiedä ketä varten he yrittävät esittää Ulkoprovinssien olevan vielä asutettuja, ja sekä huonoissa oloissa että alituisissa hyökkäyksissä heitä kuolee jatkuvasti. Cassia taas on hoitanut itselleen työn, jossa hän pääsee kiertämään eri paikoissa ja siten etsimään Kytä, mutta hän ei silti ole päässyt Ulkoprovinsseihin asti ja pian hänen pitäisi jo siirtyä pääkaupunkiin.

Tilaisuuden tullen Cassia karkaakin Ulkoprovinsseihin vievän kuljetuksen mukaan ja tähän kukaan muu ei vapaaehtoisesti lähtisikään mukaan. Ky on kuitenkin jo karannut myös Ulkoprovinssien Utahia muistuttaviin kanjoneihin. Hän on lähellä vanhoja kotiseutujaan ja tietää, että alueella on aiemmin asunut Yhteiskunnan ulkopuolista väkeä. Toinenkin mahdollisuus nousee esille ja sekä Cassian että Kyn pitää valita omalta osaltaan, että mitä he tulevaisuudeltaan haluavat.

Ensimmäisestä kirjasta pitäneet varmasti pitävät tästä kakkososastakin. Nyt ympäristö on aika erilainen, melkein koko kirja tapahtuu karussa Ulkoprovinsseissa ja suuri osa sen kanjoneissa ja tasangolla. Elämä kyläläisenä on hyvin raakaa, lähes vankileirimäistä ja tuttavien kuolemat ovat siellä jokapäiväisiä tapahtumia. Minä kuitenkin pidin enemmän Tarkoitetun kaupunkiasetelmasta vaikka oli tämä luonnon armoilla eläminenkin ihan mukavaa luettavaa, mutta toivon, että viimeiseen osaan palataan taas ns sivistyksen pariin.

Tämä sarja ei vieläkään yllä suosikiksi eikä lähellekään Nälkäpelin koukuttavaa vauhtia, mutta nyt kun tiesin paremmin mitä Condielta voisi olla odotettavissa, niin hyvä lukukokemus tämä oli. Hänen kirjoitustyylinsä on entisellään ja runoilla on edelleen iso osa tekstissä. Ky kertojana oli piristävää vaihtelua, pelkkään Cassiaan voisi jo kyllästyä :) Xanderkin piipahtaa mukana, mutta vain käymässä.

Avoimia asioita on edelleen paljon. Tämänkään kirjan myötä ei Yhteiskunnan synty juuri selviä, joten se mysteeri jää odottamaan jatkoa. Myös vihollisen olemus, feikki-kyläläisten tarkoitus ja monet muutkin juonteet jäävät vielä selittämättä. Pitää vaan toivoa, että kolmas osa on huolella tehty ja selittää tarpeeksi näitä avoimia kysymyksiä. Jotain kuitenkin Crossedin mukanakin jo selviää ja mukana on jokunen pieni yllärikin.

Matched - Tarkoitettu-trilogia:
  1. Matched - Tarkoitettu
  2. Crossed - Rajalla (06/2012)
  3. Reached (11/2012)
Tämä kirja Wikipediassa ja Adlibriksessä.

Crossedin on lukenut myös Katinka.

tiistai 24. tammikuuta 2012

Beth Revis: Matka alkaa - Across the Universe 1

Across the Universe
Julkaistu 2011, suomennos 2012
399 sivua.

SciFi -haasteessa yksi luettava kategoria on avaruusalukset ja alienit ja tähän etsiskelin sopivaa teosta jonkin aikaa, kunnes hoksasin uutuuslistoilta tämän Beth Revisin aivan tuoreen tapauksen. Ilman tuota haastettakin olisin tästä kirjasta kiinnostunut, sen verran mielenkiintoinen on Revisin asetelma. Across the Universe - Matka alkaa on kategorisoitu nuorten kirjallisuuteen ja se on trilogian avausosa.

2030-luvulla Maassa päähenkilö Amy on 17-vuotias kun hänet vanhempineen syväjäädytettään 300 vuoden pituista matkaa varten. He ovat menossa asuttamaan uutta planeettaa Kentauri-Maata Varjelus-nimisellä avaruusaluksella. Mukaan on kerätty uutta planeettaa varten tärkeitä ihmisiä noin 100, jotka kaikki on syväjäädytetty, sekä parin tuhannen hengen miehistö huolehtimaan aluksesta, ruokahuollosta ja matkustajista sukupolvien yli.

Aluksella Amy sulatetaan - ja melkein samalla hukutetaan - vahingossa 50 vuotta liian aikaisin ja hän tuntee olonsa yksinäiseksi ja eristetyksi. Varjeluksen yhteisö näyttäytyy myös hyvin erikoisena, paljon parannuksia on alukseen tehty parinsadan vuoden aikana, mutta ihmiset ja asenteet ovat outoja. Yhteisön johtaja on nimeltään Vanhin ja Seuraaja on Bethin ikäinen poika, tulevan sukupolven johtaja. Yhdessä Seuraajan kanssa Beth alkaa ottaa selvää tapahtumista, sillä jotain outoa on tekeillä ja näyttää, että muutkin syväjäädytetyt - myös Bethin vanhemmat - ovat vaarassa.

Revisin teos oli oikein mukava positiivinen yllätys ja tämän takia jäivät viime yön yöunet hieman lyhyiksi. Tarina käynnistyy hieman hitaasti ja ensimmäiset 50 sivua Revis asettelee palikoita kohdilleen ja alustaa juonta. Juttua kerrotaan vuorotellen Amyn ja Seuraajan näkövinkkeleistä, jopa Amyn ollessa jäässä. Henkilöihin en kovin tässä aloitusosassa vielä kiintynyt, mieleenpainuvin oli ehkä Vanhin, joka on hieman kärttyisä ja hyvin salaperäinen vanhempi ukko. Varjeluksen yhteisö ja yhteiskuntarakenne taas oli hyvin kiehtovaa luettavaa ja tässä teoksessa poikkeuksellisesti paljastetaan lopussa hieman sitä, että miten tähän asetelmaan on päädytty.

Tarinassa on mukana on hieman pohdintaa aiheesta yksilön oikeudet vastaan yhteisön etu ja kuinka pitkälle tekoja voi perustella yhteisellä hyvällä. Matka alkaa -kirjassa kerrotaan nimestä huolimatta oma pääjuoni loppuun asti, tosin mielenkiinto heräsi kyllä jatkaa Bethin matkassa vielä ja enpä tiedä jaksanko odotella vuoden verran seuraavaa suomennosta. Voi hyvinkin olla, että tulee luettua se englanniksi pikemmin. Suosittelen, kannattaa tutustua.

Suojapaperin alla, kovien kansien kuvituksena on muuten kiva & hyödyllinen pohjapiirros Varjeluksesta.

Across the Universe:
  1. Across the Universe (2011) - Matka alkaa (2012)
  2. A Million Suns (2012) - käännös tulossa 01/2013
  3. Shades of Earth (2013)
Across the Universe Wikipediassa ja Adlibriksessä.

sunnuntai 25. joulukuuta 2011

Ally Condie: Tarkoitettu - Tarkoitettu 1

Matched
Julkaistu 2010, suomennos 2011
326 sivua.

Alun perin aioin lykätä tämän paljon blogeissa esiintyneen Ally Condien trilogian aloittamista sen verran, että saan luettua kaikki kirjat suht hyvin putkeen, mutta enpäs sitten malttanutkaan odottaa ensimmäisen osan kanssa. Nyt kuitenkin on hieman sellainen fiilis, että ehkä olisi pitänyt odotella kuitenkin...

17-vuotias Cassia elää tulevaisuuden Yhteiskunnassa, joka sääntelee hyvin pitkälle asukkaidensa koko elämää, tehokkuuden periaatteiden mukaan. Valmiit määräykset toimitetaan asukkaille töistä, ruokailuista, vapaa-ajasta, kuolemasta ja kaikesta muustakin mahdollisesta. Jopa parinmuodostus tapahtuu tarkkojen laskukaavojen mukaan, mutta tässä Cassian kohdalla näyttäisi tapahtuvan mahdoton virhe. Hänelle ilmoitetun parin, parhaan ystävänsä Xanderin sijasta Cassia näkee näytöltään vilaukselta tuttavansa Kyn kuvan ja tämä vahinko saa Cassian silmät avautumaan vähitellen ja koko Yhteiskunnan asetelma alkaa häntä epäilyttää.

Condie kirjoittaa pumpulimaisen pehmeästi ja tarina etenee verkkaisesti. Kolmiodraama Cassian, Xanderin ja Kyn välillä on samantapainen kuin mitä tuntuu löytyvän lähes kaikista nuorten sarjoista nykyään. Toimintaa ja vauhtia ei tässä ensimmäisessä osassa juuri ole, vaan nyt päästään vasta hieman tutustumaan Cassian maailmaan ja Yhteiskuntaan. Olin odottanut tältä avaukselta enemmän, jotain Nälkäpelin tyylistä, joten lukiessani ihmettelin koko ajan, että milloin tarina pääsee kunnolla vauhtiin hitaan esittelyn jälkeen. Vasta puolenvälin paikkeilla hoksasin, että tässä tämä oikeasti on ja aloin paremmin nauttia lukemastani.

Taiteen rajoittaminen vain 100 teokseen per laji, käsin kirjoittamisen taidon katoaminen ja runous saavat suuren sijan Condielta. Tämä on yksi syy siihen, että en ihastunut Tarkoitettuun suoraan. Minua kiinnostaisi poliittinen järjestelmä, valtio ja muut tämän tyyppiset asiat enemmän. Ja itseasiassa Condien luoma Yhteiskunta on hyvin kiinnostava ja toiveet sarjan seuraavalle osalle ovat korkealla, jos siellä sitten päästäisiin paremmin perehtymään näihin minua eniten kiinnostaviin kohteisiin. Asetelma provinssien kesken ja käynnissä oleva sota vihollista vastaan herättivät mielenkiinnon, vaikka näitä aiheita ei Tarkoitetussa juuri vielä käsiteltykään, joten pitänee lukea jatkoa piakkoin.

Tarkoitettu-trilogia:
  1. Matched - Tarkoitettu
  2. Crossed - Rajalla (06/2012)
  3. Reached (11/2012)
Ally Condie Wikipediassa ja tämä kirja Adlibriksessä.

Lisää tästä kirjasta: Vinttikamarissa, KirjaretketLa petite lectrice ja Yöpöydän kirjat.

sunnuntai 27. marraskuuta 2011

Suzanne Collins: Matkijanärhi - Nälkäpeli 3

Mockingjay
Julkaistu & suomennettu 2010
362 sivua.

Nyt on vihdoin luettu koko Nälkäpeli-sarja ja hieno kokemus olikin. Esimmäinen osa oli erilaisuudessaan hyvin raikas, toisessa alkoi jo näkyä tummempia sävyjä ja tämä päätösosa oli jo hyvin synkkä. Sarja toimii hyvin kokonaisuutena ja sisältää suoria viittauksia aiempiin osiin, joissa hieman jouduin muistelemaan menneitä, joten nämä on kätevintä lukea kerralla putkeen.

Katniss on muutaman muun kanssa pelastettu Nälkäpelistä kapinallisten Vyöhyke 13:lle, mutta kaikki eivät olleet yhtä onnekkaita. Peeta on jäänyt taakse Capitolin alueelle. Myös Katnissin kotialue on tuhottu ja samalla paljon ihmisiä on tapettu. Elämä uudella vyöhykkeellä ei kuitenkaan ole mitää juhlaa, Katnissin on vaikea tottua oleskelemaan maan alla, hyvin tiukat aikataulut annetaan kaikille valmiiksi ja muutenkin fiilis on kuin armeijassa. Katnissin halutaan ottavan innolla vastaan roolinsa Matkijanärhenä, kapinan propagandan keulakuvana, mutta valinta ei Katnissille olekaan niin helppo ja suoraviivainen.

Täysi sota on syttymässä ja pohdinnan jälkeen Katniss suostuu mainoskasvoksi, omine ehtoineen. Sen jälkeen hänet halutaan pitää taisteluista sivussa, keskittyen propagandamateriaaliin, mutta Katnissin tuntien tämä ei kovin helpolla onnistu. Katniss haluaa päästä mukaan oikeaan toimintaan, pelastaa Peetan ja kaataa presidentti Snown. Lopulta hänen pitää myös tehdä valintansa Peetan ja lapsuudenystävänsä Galen välillä, mikäli kaikki selviävät hengissä sinne asti.

Collins kuvaa kiinnostavalla tavalla tavallista elämää kapinaliikkeen keskiössä. Se poikkeaa Katnissin vanhasta elämästä lähinnä tiukemman kurin ja hieman paremman yleisen ruokahuollon ansiosta. Sodassa molemmat puolet tappavat toisiaan säälimättä ja siviilit joutuvat kärsimään välissä. Välillä on vaikea tietää kumpi on se hyvä ja kumpi paha puoli, kun molemmilla on omat takaa-ajatuksensa toiminnalleen. Katniss myös kasvaa edelleen ihmisenä ja loputkin lapsellisesta luottamuksesta karisevat tämän tarinan myötä.

Katniss ja monet muut joutuvat kokemaan niin paljon raakuutta, että joutuvat henkisen kestämisen äärirajoille ja ylikin. Hieman alkoi jo jossain vaiheessa huolestuttamaan näiden sankarien puolesta, että nyt kirjailija laittaa heidät kestämään ihan liikaa. Nykysotaa ja taisteluita enemmän minua olisi kiinnostunut kuulla historiasta, että miten tälläinen totalitaristinen valtio on syntynyt ja mitä yhteiskunnassa seuraavaksi tapahtuu.

Nälkäpeli-trilogia:
  1. The Hunger Games - Nälkäpeli
  2. Catching Fire - Vihan liekit
  3. Mockingjay - Matkijanärhi
Tämä kirja Adlibriksessä.

Tästä kirjasta lisää: Taikakirjaimet, Vinttikamarissa, La petite lectrice ja Kirjamielellä,

Suzanne Collins: Vihan liekit - Nälkäpeli 2

Catching Fire
Julkaistu 2009, suomennos 2010
Pokkari 2011, 412 sivua.

Nälkäpeli-trilogian kakkososa jatkuu aivan yhtä upeasti, kuin mitä ykkönen jo lupaili.

Nälkäpeli on ohi, mutta Katniss ei ole vapaa. Pelin voittajana hän on nyt julkkis ja suuren kiinnostuksen kohteena, mutta hallinnossa voittajiin ei olla ollenkaan tyytyväisiä. Katniss ja Peeta rikkoivat sääntöjä pakottamalla pelinjärjestäjät ottamaan tällä kertaa 2 voittajaa ja presidentti käy henkilökohtaisesti syyttämässä Katnissia kapinan lietsomisesta. Katniss uskoo pitävänsä läheisensä turvassa lupaamalla, että hänen näyttelemänsä suhde Peetaan vakuuttaa kaikki oikeista tunteista tulevalla voittajien kiertueella, jossa he käyvät esittäytymässä kaikilla vyöhykkeillä.

Kotivyöhykkeellä menee koko ajan huonommin. Katniss ja Peeta perheineen ovat kyllä muuttaneet lähes tyhjillään olevaan Voittajien kylään ja heillä on rahaa ja ruokaa yllinkyllin, mutta muut kärsivät. Katnissin paras ystävä ja salametsästyspari Gale on joutunut menemään hiilikaivokseen töihin, joten heillä ei enää ole juuri yhteistä aikaa. Lisäksi Katnissin ja Peetan hyvin julkinen "romanssi" vaikeuttaa suhdetta Galeen. Muutamat vyohykkeet alkavat kapinoida ja keskushallinto kiristää otettaan kaikista. Vyöhykkeelle 12 tulee uusia rauhanvartijoita, jotka alkavat noudattaa sääntöjä hyvin tarkasti, rankaista kaikista rikoksista raa'asti ja he korjaavat myös sähköaidan ja eristävät alueen Katnissin rakkaasta metsästä.

Seuraava Nälkäpeli on järjestyksessään 75 ja kyseessä on aina 25 vuoden välein järjestettävä neljännesjuhlapeli. Pelinjärjestäjiltä on tiedossa jotain uutta kaikkien aikojen juhlaa varten ja Katniss valmistautuu osallistumaan ohjaajana mukaan, mutta presidentin ilmoitus kääntääkin asetelman täysin ympäri.

Tällä kertaa mukana on enemmän politiikkaa ja Katniss alkaa hitaasti ymmärtää vallassa olevia ihmisiä ja ympäristöään paremmin. Aiemmin kaikki hänen aikansa on mennyt elannon hankintaan, mutta nyt hänellä on uusien kuvioidensa vuoksi mahdollisuus pohtia tapahtumien taustoja ja vaikuttimia. Katniss on todella sympaattinen sankari, naivi, kiltti ja neuvokas, mutta osaa pitää itsestään huolen tarpeen tullen. Tässä osassa alkaa hieman liika naivius tippua pois, mutta silti Katnissilla on edessä paljon yllätyksiä. Yhtenä näistä Katnissin käyttämän matkijanärhikorun merkitys alkaa selvitä hänelle itselleen.

Hieman pohditaan myös vastarintaliikettä tiukasti valvotussa valtiossa. Ajatukset yhdistävä keulakuva - jopa sellainen, joka ei itse tiedä tärkeästä roolistaan - on aivan oleellinen, että ihmiset saadaan innostettua mukaan varsinaiseen toimintaan. Lisäksi tiedona kulku alueelta toiselle ja kapinan koordinointia sivutaan hieman. Ja mikä onkaan todellisuudessa täysin tuhotuksi kerrotun vyöhyke 13 tilanne? Yhteiskunnallinen asetelma ja politiikka onkin hyvin kiehtova osa tätä tarinaa, varsinkin tässä kakkososassa.

Ja sitten heti kolmosta lukemaan :)

Nälkäpeli-trilogia:
  1. The Hunger Games - Nälkäpeli
  2. Catching Fire - Vihan liekit
  3. Mockingjay - Matkijanärhi
Tämä kirja Adlibriksessä.

Lisää tästä kirjasta: Vinttikamarissa, Aamuvirkku yksisarvinen, Kirjamielellä ja Lukuisa.

lauantai 26. marraskuuta 2011

Suzanne Collins: Nälkäpeli - Nälkäpeli 1

The Hunger Games
Julkaistu 2008, suomennos 2008
Pokkari 2010, 389 sivua.

Suzanne Collinsin Nälkäpeli-trilogiasta on kirjoitettu paljon ja blogeista minäkin tämän bongasin luettavaksi joku aika sitten. Tämä sarja on ollut hyvin suosittu maailmalla ja ensi vuonna olisi elokuvaversiokin tästä tulossa.

Tapahtumapaikkana on entisen Pohjois-Amerikan raunioihin perustettu maa Panem. Alue oli jaettu pääkaupunkiin Capitoliin ja kolmeentoista vyöhykkeeseen, mutta vuosia sitten puhkesi kapina, jonka tukahduttamisessa kolmastoista vyöhyke tuhottiin täysin. Kapinan jälkeen perustettiin vuosittainen viihdeohjelma Nälkäpeli, johon jokaiselta vyöhykkeeltä arvotaan tyttö ja poika osallistumaan peliin. Peli on tappava, kilpailijoiden pitää eliminoida toisensa kunnes vain voittaja on jäljellä.

Päähenkilö Katniss joutuu mukaan peliin kun arpa valitsee hänen pikkusiskonsa osallistumaan ja Katniss ilmoittautuu vapaaehtoiseksi pelastaakseen siskonsa. Katniss on kotoisin vyohyke 12:sta ja hän elättää äitiään ja siskoaan salametsästyksellä ja kaiken mahdollisen syötävän keräilyllä metsästä. Heidän vyohykkeensä tuote on hiili ja Katnissin isä on kuollut aiemmin kaivosonnettomuudessa. Vyöhyke 12 on maan kurjimpia alueita ja muistuttaa kuvaukseltaan enemmän vankileiriä kuin asuinaluetta. Ympärillä on sähköaita (tosin sähköä riittää vain pariksi tunniksi päivässä) ja nälkäkuolemat ovat tavallisia.

Katniss saa alueeltaan vastaansa leipurin pojan Peetan, joka Katnissin isän kuoltua pelasti tilanteen antamalla heille leipää ja sen mukana toivoa. Kilpailijoita on yhteensä 24, joista osaa kutsutaan ammattilaisiksi, koska he ovat koko elämänsä valmistautuneet ja treenanneet kisoihin. Katnissin pitää oppia nopeasti viihdyttämään Capitolin yleisöä ja sponsoreita oikealla tavalla. Ja pelinjärjestäjät kyllä keksivät jotain hyvin nopeasti kilpailijoiden päänmenoksi, jos katsojille ei muuten viihdettä riitä.

Nyt ymmärrän hyvin kuinka tämä sarja on saanut niin suuren suosion. Collins kirjoittaa hyvin mukaansatempaavasti ja olenkin elänyt hyvin vahvasti Katnissin maailmassa ja kisassa hänen mukanaan tämän kirjan kanssa. Yhteiskunnassa on suunnitelmatalouden meininki. Joka alueella on päätuotteet, joihin keskitytään täysin ja tuotanto pitää lähettää eteenpäin keskuhallinnolle Capitoliin. Siten Capitolissa eletään uskomattomassa yltäkylläisyydessä kun taas köyhillä vyöhykkeillä kuollaan nälkään.

Mutta, ei tästä sen enempää tällä kertaa, pitää päästä heti lukemaan jatko-osaa! Aivan mahtava kirja oli kyseessä ja kannattaa kyllä varata kaikki kolme lähelle ennen kuin sarjan aloittaa, sen verran koukuttava oli ainakin aloitus.

Nälkäpeli-trilogia:
  1. The Hunger Games - Nälkäpeli
  2. Catching Fire - Vihan liekit
  3. Mockingjay - Matkijanärhi
Suzanne Collins Wikipediassa ja tämä kirja Adlibriksessä.

Lisää tästä kirjasta: Kirjamielellä, Sivupiiri, Vinttikamarissa, Kirjapinot ja Aamuvirkku yksisarvinen.

tiistai 8. marraskuuta 2011

Stephen King: Kuvun alla

Under the Dome
Julkaistu 2009, suomennos 2011
1115 sivua.

Kuvun alla takakannen New York Timesin lainaus "Kirjaa on vaikea nostaa, mutta vielä vaikeampi sitä on laskea käsistään" piti paikkansa minun kohdallani. Stephen Kingin kirja on pelottavankin paksu, mutta tarina on hyvin kirjoitettu, joten mieli olisi tehnyt lukea tämä ihan yhteen putkeen, mutta käytännön syistä se ei tietenkään ollut mahdollista.

Mainelaisen pikkukaupungin Chester's Millin päälle ilmestyy yllättäen näkymätön ja läpäisemätön kupu, joka alkuun aiheuttaa paljon traagisia onnettomuuksia kun autot ja kaikki muutkin törmäilevät tähän uuteen esteeseen. Entinen armeijan kapteeni ja nykyinen ruokalan kokki Dale Barbara on joutunut paikallisten kanssa kahnauksiin ja on juuri lähdössä kaupungista, kun kupu sulkee kaikki sisälleen ja eristää kaupungin muusta maailmasta. Dale -lempinimeltään Barbie- alkaa tutkia asioita ja suututtaa pian Chester's Millin johtohahmoja, jotka näkevät kuvussa ja täyseristyksessä uusia mahdollisuuksia.

Kuvun alla kertoo pitkälti amerikkalaisen pikkukaupungin henkilökemioista ja paikallispolitiikasta, tosin hyvin äärimmäisen ja mustan esimerkin avulla. Teksti on hyvin suorasukaista, väkivaltaa kuvataan yksityiskohtaisesti ja eritteistäkin riittää juttua. Kuvun synnyn tai tekijöiden pohtimiseen ei kovin paljoa käytetä aika, enemmän keskitytään jumiin jääneisiin henkilöihin, heidän päivittäiseen selviämiseensä ja kaupunkilaisten aiheuttamiin ongelmiin. Hahmoja tässä kirjassa riittää yllinkyllin ja alusta löytyvää noin 60 henkilön listaa tulikin vilkuiltua useampaan otteeseen. Muuten pidin paljon henkilögallerista kokonaisuutena, mutta pahikset olivat mielestäni turhan suoraviivaisia tapauksia, olisin hieman enemmän moniulotteisuutta kaivannut heihin.

Varsinainen scifikirja tämä ei ole, se osa on lähinnä pienen sivujuonteen tasolla. Enemmänkin ehkä kyseessä on selviytymistarina, jossa ei kannata kiintyä kovin vahvasti kehenkään, koska King pääsee aina välillä yllättämään valitessaan seuraavaksi tapettavia hahmoja. Juonen osalta enemmän odotin takakannessa mainituilta ilmanlaadun ongelmilta ja kauppojen tyhjenemiseltä. Oletin, että näiden teemojen ympärillä pyörittäisiin vahvemmin, mutta tässä takakansi hieman harhautti. Tosin kirja kuvaa tapahtumia vain noin viikon ajalta (!), että eipä siinä kauheasti kerkiä vaikka yli tuhat sivua onkin käytettävissä. Lähtökohtana lukijalle voisi paremminkin olla pohdinnat siitä, että kuka aina kuolee seuraavaksi ja mitä järjetöntä kaupungissa seuraavaksi keksitään :)

Valitsin tämän Kingin teoksen luettavaksi pitkästä aikaa sen takia, että idea oli mielestäni todella kiinnostava ja kirja vaikutti erilaiselta. Näiden suhteen Kuvun alla ei pettänyt ja pidin tästä paljon. Herkempien tosiaan kannattaa kuitenkin huomioida tuo varoitus kielen suhteen, mutta minua eivät väkivaltaa sisältäneet kohtaukset juuri häirinneet. Loppuratkaisut jäivät mietityttämään, hieman eri tavalla olin toivonut asioiden menevän ja tietynlainen helppo ratkaisu toisaalta mielestäni oli kyseessä, mutta ei enempää siitä, että ei spoilata kenenkän lukukokemusta.

Ehdottomasti lukemisen arvoinen teos kyseessä, jos vaan pikkukaupunkielämä ja eristyksiin jääminen kiinnostaa. Tykkäsin!

Stephen King Wikipediassa ja tämä kirja Adlibriksessä.

Tämän ovat lukeneet myös marjis, Maija ja Nirppu.

maanantai 31. lokakuuta 2011

Steve Alten: Mayojen testamentti - Domain 1

Domain
Julkaistu 2001, suomennos 2010
Pokkari 2011, 428 sivua.

Mayojen testamentin maailmanlopun taistelu on saanut paljon lukijoita ja arvosteluita ja minäkin vihdoin sain tämän luettua lomamatkalla. Tämän voi lukea yksittäisenä teoksena, mutta tähän on olemassa myös kaksi jatko-osaa, joten kyseessä on trilogian aloitusosa. Kirja myös loppuu niin, että se jättää hieman ovea auki jatkolle, mutta tämä ei ollut mitenkään häiritsevää.

Arkeologi Julius Gabriel on tutkinut elämäntyönään maailman isoja monumentteja, kuten Chichén Itzá, Gizan pyramidit ja Stonehenge ja todennut, että nämä liittyvät vanhaan mayojen ennustukseen maailmanlopusta. Mayojen kalenterin viimeinen päivä on talvipäivänseisaus 21.12.2012 ja Julius Gabriel on päätellyt, että ratkaisu tuon päivän tuhon estämiseksi on piilotettu näihin monumentteihin talteen.

Tarinan päähenkilöt ovat Juliuksen poika Mick, joka on uskomuksistaan passitettu mielisairaalaan, sekä hänen uusi harjoittelijapsykiatrinsa Dominique, jonka Mick saa houkuteltua apurikseen. Esteitä tielle tulee paljon ja Mickillä on vain pari kuukautta aikaa saattaa isänsä työ loppuun ja keksiä viimeiset, puuttuvat palat maailmanlopun estoon.

Mayojen testamentti sekoittaa tiedettä, scifiä, polittiista peliä ja historiaa ja sisältää myös hieman romantiikkaakin. Alten keskittyy paljon tarkkoihin tieteellisiin tutkimuksiin ja ne kuulostavatkin vakuuttavilta, mutta minulta ne menivät kyllä jonkin verran ohi. Henkilökuvaukset eivät mielestäni ole tämän teoksen vahvin puoli. Dominique on ärsyttävä tuuliviiri, mielipiteet muuttuvat aina sen mukaan, että ketä hän on sattunut viimeksi kuuntelemaan ja muutenkin porukasta löytyy paljon yksipuolisia stereotypioita. Päivänpolitiikasta olisi tähän voinut saada enemmän vetoa, mutta tuntuu, että siinäkin puolella Alten on mennyt helpoimman kautta ja käyttänyt lähinnä tuttuja kliseitä, tuomatta mukaan mitään uutta ja omaperäistä.

Kokonaisuutena Mayojen testamentti on hyvä ja vauhdikas seikkailu scifin ystäville, joka sisältää (ehkä hieman liiankin paljon) erilaisia tapahtumia. Muinainen mytologia ja todellisten monumenttien rakentamisen pohdinta ovat hyvinkin mielenkiintoisia. Jatko-osia en ole heti ainakaan lukemassa, mutta ehkä jossain vaiheessa kuitenkin...

Domain Trilogia:
  • Domain (2001) - Mayojen testamentti
  • Resurrection (2004)
  • Phobos (2011)

Steve Alten Wikipediassa ja tämä kirja Adlibriksessä.

Tämän ovat lukeneet myös marjis, Norkku, Jossu ja Lumikki.

LinkWithin

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...