The Pale Horseman - The Saxon Stories 2
Julkaistu 2005, suomennos 2008
Pokkari 2009, 416 sivua.
Lukulistalla riittää niin paljon kaikkea mielenkiintoista, että onkin vierähtänyt yllättävän pitkä aika nyt, että pääsin taas palaamaan Bernard Cornwellin saksilaistarinoiden pariin.
Kalpean ratsastajan ja kuvitteellisen päähenkilön Uthredin tarina jatkuu melko hyvin siitä, mihin se ensimmäisessä osassa Viimeinen kuningaskunta jäi. Takasivun tiivistelmässä mainitaan, että näitä kirjoja voi lukea myös itsenäisinä tarinoina ja minä olen kyllä pienen pohdinnan jälkeen samaa mieltä. Cornwell perehdyttää uudet lukijansa alussa tarpeellisilta osin ja ainakin nämä kaksi ensimmäistä osaa loppuvat mukavasti niin, että kokonaisuus tulee kerrottua siististi yksien kansien välissä. Tosin enemmän näistä saa ehdottomasti irti järjestyksessä.
Viimeisen kuningaskunnan tapahtumien jälkeen englantilaisilla on jäljellä enää yksi alue, Wessex, jota hallitse kuningas Alfred. Tämä kirja keskittyy Wessexin ongelmiin puolustautua ainoana viikinkejä vastaan ja kertoo ajasta, kun Wessex kävi hyvin lähellä hävitä myös, joka olisi tarkoittanut koko Englannin siirtymistä tanskalaisten hallintaan. Mukana tapahtumissa on taas sekä todellisia historian henkilöitä että kuvitteellisia hahmoja, joiden kautta tarinaa kerrotaan. Cornwell myös lopussa kertoo hienosti hieman, että miten kaikki todellisuudessa meni ja mitä hän on muuttanut kirjallisista syistä.
Uthred on sympaattinen ja inhimillinen sankari, joka mokailee hieman välillä ja potee tunnonvaivoja jaetusta lojaaliteetistaan englantilaisten ja viikinkien välillä. Uusi tuttavuus on kelttiläinen Iseult, joka pystyy näkemään tulevaisuuteen ja jonka Uthred ryöstää mieheltään. Iseult on tarinan vahvin naishahmo ja hän kulkee Uthredin mukana lähes kaikessa, jopa taisteluretkillä. Ensimmäisessä osassa jo vihjailtiin, että kuningas Alfredin pienestä tyttärestä tulee myöhemmin tärkeä Uthredille ja tässä jatketaan samalla linjalla Iseultin näkyjen muodossa.
Nautin tästä kirjasta nyt jo paljon enemmän kuin ensimmäisestä lukemastani Cornwellista. Ensimmäinen osa toimi perehdytyksenä hänen kirjoitustyyliinsä, ja nyt oli tiedossa millaista tekstiä odotettavissa on. Cornwell on tehnyt taustatukimuksensa hyvin huolella ja kuvaus 800-luvun lopun ihmisten elämästä on hyvin uskottavaa. Tavallisen elämän vilahdusten lisäksi keskitytään taisteluihin, uskontoon ja politiikkaan.
Saxon Stories:
Tämä kirja Adlibriksessä.
Julkaistu 2005, suomennos 2008
Pokkari 2009, 416 sivua.
Lukulistalla riittää niin paljon kaikkea mielenkiintoista, että onkin vierähtänyt yllättävän pitkä aika nyt, että pääsin taas palaamaan Bernard Cornwellin saksilaistarinoiden pariin.
Kalpean ratsastajan ja kuvitteellisen päähenkilön Uthredin tarina jatkuu melko hyvin siitä, mihin se ensimmäisessä osassa Viimeinen kuningaskunta jäi. Takasivun tiivistelmässä mainitaan, että näitä kirjoja voi lukea myös itsenäisinä tarinoina ja minä olen kyllä pienen pohdinnan jälkeen samaa mieltä. Cornwell perehdyttää uudet lukijansa alussa tarpeellisilta osin ja ainakin nämä kaksi ensimmäistä osaa loppuvat mukavasti niin, että kokonaisuus tulee kerrottua siististi yksien kansien välissä. Tosin enemmän näistä saa ehdottomasti irti järjestyksessä.
Viimeisen kuningaskunnan tapahtumien jälkeen englantilaisilla on jäljellä enää yksi alue, Wessex, jota hallitse kuningas Alfred. Tämä kirja keskittyy Wessexin ongelmiin puolustautua ainoana viikinkejä vastaan ja kertoo ajasta, kun Wessex kävi hyvin lähellä hävitä myös, joka olisi tarkoittanut koko Englannin siirtymistä tanskalaisten hallintaan. Mukana tapahtumissa on taas sekä todellisia historian henkilöitä että kuvitteellisia hahmoja, joiden kautta tarinaa kerrotaan. Cornwell myös lopussa kertoo hienosti hieman, että miten kaikki todellisuudessa meni ja mitä hän on muuttanut kirjallisista syistä.
Uthred on sympaattinen ja inhimillinen sankari, joka mokailee hieman välillä ja potee tunnonvaivoja jaetusta lojaaliteetistaan englantilaisten ja viikinkien välillä. Uusi tuttavuus on kelttiläinen Iseult, joka pystyy näkemään tulevaisuuteen ja jonka Uthred ryöstää mieheltään. Iseult on tarinan vahvin naishahmo ja hän kulkee Uthredin mukana lähes kaikessa, jopa taisteluretkillä. Ensimmäisessä osassa jo vihjailtiin, että kuningas Alfredin pienestä tyttärestä tulee myöhemmin tärkeä Uthredille ja tässä jatketaan samalla linjalla Iseultin näkyjen muodossa.
Nautin tästä kirjasta nyt jo paljon enemmän kuin ensimmäisestä lukemastani Cornwellista. Ensimmäinen osa toimi perehdytyksenä hänen kirjoitustyyliinsä, ja nyt oli tiedossa millaista tekstiä odotettavissa on. Cornwell on tehnyt taustatukimuksensa hyvin huolella ja kuvaus 800-luvun lopun ihmisten elämästä on hyvin uskottavaa. Tavallisen elämän vilahdusten lisäksi keskitytään taisteluihin, uskontoon ja politiikkaan.
Saxon Stories:
- The Last Kingdom (2004) - Viimeinen kuningaskunta
- The Pale Horseman (2005) - Kalpea ratsastaja
- The Lords of the North (2006) - Pohjoisen valtiaat
- Sword Song (2007) - Miekkojen laulu
- The Burning Land (2009) - Palava maa
- Death of Kings (2011)
Tämä kirja Adlibriksessä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti