Sword Song
Julkaistu 2007, suomennos 2010
Pokkari 2011, 358 sivua.
Bernard Cornwellin saksilaissarjan neljännessä osassa Miekkojen laulussa ollaan vuodessa 885, Uthred lähestyy kolmeakymmentä, on naimisissa Giselan kanssa ja heillä on kaksi lasta. Uthed asuu Temesin (Thames-joki) rannalla Wessexin ja Mercian rajaseudulla Cocchamissa rakentamassa sinne kuningas Alfredille uutta linnoituskaupunkia. Luin tämän kirjan jo hieman yli kuukausi sitten, eli helmikuisen lomareissun aluksi, mutta en vaan ole saanut tästä juttua aikaiseksi kun muistikuvat alkoivat olla sen verran hataria monen muun luetun kirjan jälkeen.
Alfred aikoo naittaa tyttärensä Uthredin serkulle Æthelredille ja haluaa antaa Mercian - jossa ei omaa kuningasta ole - Æthelredille hallittavaksi, Alfredin alaisuudessa. Ongelmana on se, että keskuspaikkaan Lundeneen (Lontoo) on vasta saapunut norjalaiset Thurgilsonin veljekset Sigefrid ja Erik, jotka liittolaisensa Hæstenin kanssa hallitsevat yli kolmenkymmenen laivan laivuetta. Ja Alfred haluaa Uthredin valtaavan Lundenen hänelle ja serkulleen.
Alfredin veljenpojan Æthelwoldin (joka itse haluaa Wessexin hallitsijaksi) välityksellä tanskalaiset tarjoavat vuorostaan Uthredille Mercian kruunua. Vakuutena Hæstenilla on näyttää haudastaan noussut kuollut, joka kertoo nornien ennustavan Uthredille tätä kohtaloa. Mukana juonessa Alfredia vastaan ovat myös Sigefrid ja Erik ja suunnitelma on hyvä, mutta Uthred kahden vaiheilla. Hän on vannonut uskollisuudenvalan Alfredille, mutta uskoo myös, että kohtalolleen ei voi mitään. Lisäksi Hæsten on aiemmin pettänyt Uthredille vannomansa uskollisuudenvalan, joten he eivät mitään parhaita ystäviä ole. Vaikea valinta tapahtuukin yllättäen hyvin helposti olosuhteiden kääntyessä, mutta Alfredin tyttären Æthelflaedin kaappaus ja tämän odottamaton pyyntö saavat taas Uthredin vaikean paikan eteen.
Alfred aikoo naittaa tyttärensä Uthredin serkulle Æthelredille ja haluaa antaa Mercian - jossa ei omaa kuningasta ole - Æthelredille hallittavaksi, Alfredin alaisuudessa. Ongelmana on se, että keskuspaikkaan Lundeneen (Lontoo) on vasta saapunut norjalaiset Thurgilsonin veljekset Sigefrid ja Erik, jotka liittolaisensa Hæstenin kanssa hallitsevat yli kolmenkymmenen laivan laivuetta. Ja Alfred haluaa Uthredin valtaavan Lundenen hänelle ja serkulleen.
Alfredin veljenpojan Æthelwoldin (joka itse haluaa Wessexin hallitsijaksi) välityksellä tanskalaiset tarjoavat vuorostaan Uthredille Mercian kruunua. Vakuutena Hæstenilla on näyttää haudastaan noussut kuollut, joka kertoo nornien ennustavan Uthredille tätä kohtaloa. Mukana juonessa Alfredia vastaan ovat myös Sigefrid ja Erik ja suunnitelma on hyvä, mutta Uthred kahden vaiheilla. Hän on vannonut uskollisuudenvalan Alfredille, mutta uskoo myös, että kohtalolleen ei voi mitään. Lisäksi Hæsten on aiemmin pettänyt Uthredille vannomansa uskollisuudenvalan, joten he eivät mitään parhaita ystäviä ole. Vaikea valinta tapahtuukin yllättäen hyvin helposti olosuhteiden kääntyessä, mutta Alfredin tyttären Æthelflaedin kaappaus ja tämän odottamaton pyyntö saavat taas Uthredin vaikean paikan eteen.
Conrwellin tarinoiden peruskaava on jo tullut tutuksi sarjan aiemmista teoksista ja aika pitkälti samoilla linjoilla mennään nytkin. Silti tälläkin kertaa juoni vei mukanaan heti alkusivuilta lähtien. Cornwell kirjoittaa mielettömän hienoja seikkailuita, mukana on hyviä koukkuja, yllättäviä käänteitä sekä mahtavia taisteluita, huipentuen Lontoon hallinnasta käytävään taisteluun. Loppusanoissaan Cornwell kertoo Miekkojen laulun sisältävän enemmän fiktiota kuin aiemmat teokset. Esimerkiksi Æthelflaedin kaappaus on hänen keksintöään. Æthelflaedistä, joka tässä kirjassa on vielä teini-ikäinen, pitäisi historian perusteella kasvaa merkittävä hahmo Merciaan, joten toivottavasti Cornwell jatkaa hänenkin parissaan seuraavissa osissa.
Näkyvimmät naiset kirjassa ovat Uthredin vaimo Gisela, jonka kanssa Uthred keskustelee hyvinkin paljon asioista ja strategioista sekä Æthelflaed, jolle tässä osassa tapahtuukin paljon. Miekkojen laulussa tilaa saa myös koskettava rakkaustarina, jollaisia Cornwell ei ole aiemmin tähän sarjaan sisällyttänyt. Kuningas Alfed pysyy sivuosassa, mutta näiden tarinoiden perusteella häntä ei ainakaan vielä ole oppinut tuntemaan niin, että osaisi sanoa, että mistä lisänimi Suuri on peräisin. Jos ei sitten Uthredin Alfredille voittamista taisteluista siis :)
The Saxon Stories:
Miekkojen laulusta ovat kirjoittaneet myös Morre, Jossu, Xerxes ja Nipvet.
Näkyvimmät naiset kirjassa ovat Uthredin vaimo Gisela, jonka kanssa Uthred keskustelee hyvinkin paljon asioista ja strategioista sekä Æthelflaed, jolle tässä osassa tapahtuukin paljon. Miekkojen laulussa tilaa saa myös koskettava rakkaustarina, jollaisia Cornwell ei ole aiemmin tähän sarjaan sisällyttänyt. Kuningas Alfed pysyy sivuosassa, mutta näiden tarinoiden perusteella häntä ei ainakaan vielä ole oppinut tuntemaan niin, että osaisi sanoa, että mistä lisänimi Suuri on peräisin. Jos ei sitten Uthredin Alfredille voittamista taisteluista siis :)
The Saxon Stories:
- The Last Kingdom (2004) - Viimeinen kuningaskunta
- The Pale Horseman (2005) - Kalpea ratsastaja
- The Lords of the North (2006) - Pohjoisen valtiaat
- Sword Song (2007) - Miekkojen laulu
- The Burning Land (2009) - Palava maa
- Death of Kings (2011)
Miekkojen laulusta ovat kirjoittaneet myös Morre, Jossu, Xerxes ja Nipvet.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti