Philippa Gregory: The Lady of the Rivers - The Cousins' War 3

Julkaistu 2011, 502 sivua.

Philippa Gregoryn kolmannessa kirjassa Ruusujen sodan aikakaudelta mennään ajassa taaksepäin ja tutustutaan ensimmäisen kirjan päähenkilön Elizabeth Woodvillen äitiin Jacquettaan. The Lady of the Rivers kattaa noin kolmenkymmenen vuoden ajanjakson vuodesta 1430 eteenpäin.

Tarina alkaa hyvin mielenkiintoisesta asetelmasta. Jacquetta on teini-ikäinen aatelistyttö Ranskassa ja Satavuotinen sota on vaiheessa, jossa suuri osa Ranskaa kuuluu Englannille. Jeanne D'Arc on vasta jäänyt vangiksi ja häntä pidetään Jacquettan perheen luona, oletuksella, että ranskalaiset lunastavat hänet suuria lunnaita vastaan. Jacquetta ja Jeanne viettävät aikaa yhdessä, löytävät yhteisiä kiinnostuksenkohteita ja muutenkin ystävystyvät. Kuten tiedossa on, tässä ei kuitenkaan käy hyvin ja lopulta Jacquetta joutuukin todistamaan kuinka englantilaiset polttavat Jeannen roviolla.

Jacquetta naitetaan Ranskan sijaishallitsijalle, Bedfordin herttualle, joka on Englannin lapsikuninkaan setä ja myös mies Jeanne D'Arcin kohtalon taustalla. Bedford ei kuitenkaan halua Jacquettaa perinteisessä mielessä vaimokseen, vaan hänellä on muut hyödyt tähtäimessä. Jacquetta jää nuorena leskeksi ja aiheuttaa skandaalin naimalla taloudestaan ensimmäisen miehensä aseenkantajan Richard Woodvillen. Ajan myötä - ja sakot maksettuaan - Jacquetta saa anteeksi "hairahduksensa" ja hänestä tulee kuningatar Margareeta Anjoulaisen hovinainen ja läheinen ystävä. The Lady of the Rivers avaakin paljon myös Margareetan ja hänen puolisonsa Henrik IV:n elämäntarinaa, kuten myös Ruusujen sodan syitä ja alkua.

Tätä kirjaa varten ei tarvitse lukea sarjan aikaisempia osia, varsinkin kun tapahtumat sijoittuvat aikaan ennen Valkoista kuningatarta. Gregory kirjoittaa mielellään historian vahvoista naishahmoista, jotka ovat jääneet liian vähälle huomiolle ja Jacquetta henkilönä sopii kyllä tähän kategoriaan mainiosti ja on kirjansa ansainnut. Kuitenkaan en ihan yhtä paljon tästä innostunut kuin tuosta aiemmasta Valkoisesta kuningattaresta, huomioni keskittyi enemmän päähenkilön sijaan hallitsijoiden poliittiseen peliin ja virheisiin, jotka johtivat tuhoisaan serkkujen sotaan.

The Lady of the Rivers on taattua Gregory-laatua, hyvin kirjoitettua ja uskottavaa ajankuvausta, historiaa erittäin mielenkiitoisessa muodossa. Noituus on tällä kertaa hyvin vahvasti mukana tarinassa, mutta nyt se ei häirinnyt minua ollenkaan ja Jacquettan näyt ja taidot olivat luonteva osa juonta. Keskiajan noitavainoistakin nähdään pieniä vilauksia. Loppusanoissaan Gregory pettymyksekseni mainitsee, että seuraava sarjan kirja on Kuninkaantekijä Richard Nevillen tyttäristä, joten vielä on pitkä odotus edessä White Princess -kirjan osalta.

The Cousins' War:

1. The White Queen (2009) - Valkoinen kuningatar
2. The Red Queen (2010)
3. The Lady of the Rivers (2011)
4. The Kingmaker's Daughters (TBA)
5. The White Princess (TBA)

Todellinen Jacquetta Wikipediassa ja tämä kirja Adlibriksessä.

Tess Gerritsen: Hiljainen tyttö - Rizzoli & Isles 9

The Silent Girl - Rizzoli & Isles 9

Julkaistu 2011, suomennos 2011

320 sivua

Tess Gerritsenin uusin Rizzoli & Isles -teos sijoittuu Bostonin Chinatowniin ja kiinalaisten tarujen ja taistelulajien maailmaan. Periaatteessa tarina on itsenäinen, mutta tämä kirja sisältää paljon viittauksia Jääkylmän tapahtumiin ja kummankin päähenkilön elämä jatkaa kulkuaan siitä, mihin aiemmissa teoksissa on päädytty, joten näitä kannattaa lukea järjestyksessä.

Jane Rizzoli on kovapintainen etsivä Bostonin poliisissa ja Maura Isles taas faktoihin luottava kuolinsyyntutkija. Alkuun tällä kertaa mennään Maura-voittoisesti, mutta jossain vaiheessa hän putoaa tarinasta pois melkein kokonaan ja loppu menee Janen mukana rikoksia selvitellessä. Maura on ollut minun suosikkini näistä kahdesta päähenkilöstä ja olinkin hieman pettynyt, että hänellä ei ollut tässä isompaa osaa. Edellinen kirja tosin oli pääasiassa Mauran seikkailuja, joten ehkä nyt olikin sitten Janen vuoro.

Bostonin Chinatownista löytyy irtonainen käsi ja pian käden omistaja, naisen ruumis, jolta on melkein pää leikattu irti. Löytöä läheisessä ravintolassa tapahtui massamurha 19 vuotta aiemmin, kokki ampui ravintolassa olleet ja itsensä. Nyt vaikuttaa siltä, että uudet tapahtumat liittyvät jotenkin 19 vuotta vanhoihin murhiin ja Jane Rizzoli kollegoineen saa lisää tutkittavaa. Lisäksi kahdelta ravintolatragedian uhrilta on kadonnut teini-ikäinen tytär, joten selviteltävää riitää.

Tess Gerritsen on yksi suosikkikirjailijoistani ja hänen kirjansa luen aina heti, kun ne käsiini saan. Tällä kertaa kuitenkin täytyy todeta, että tuo Kiina-juoni ei jaksanut kiinnostaa ihan yhtä paljon kuin nämä Rizzoli & Isles -kirjat yleensä. Juoni toi minulle mieleen aiemmin tänä vuonna lukemani P.D. Martinin Tappavat kädet, vaikka ei näillä kirjoilla lopulta liikaa yhteistä ollut. Jane Rizzolin aviomiehellä, FBI-agentti Gabriel Deanilla on harmillisen pieni rooli näissä kirjoissa nykyään, tässäkin hän vain käväisi kertomassa, että Janen pitäisi jättää vaarallinen juttu muiden hoidettavaksi. Eli, ei parasta Gerritseniä mielestäni, mutta silti ihan hyvä kirja, jonka parissa viihtyy taatusti.

Pitäisi varmaan aloittaa uusi kierros Gerritsenin teoksista ja muistutella mieleen tarkemmin niitä vanhoja suosikkejani... Sen verran suosittuja nämä ovat olleet, että TV-sarjakin on olemassa. Saa nähdä löytääkö se tiensä Suomeen jossain vaiheessa.

Rizzoli & Isles -kirjat:

• The Surgeon (2001) - Kirurgi
• The Apprentice (2002) - Taidonnäyte
• The Sinner (2003) - Synnintekijä
• Body Double (2004) - Kaksoisolento
• Vanish (2005) - Katoaminen
• The Mephisto Club (2006) - Mefisto-klubi
• The Keepsake (Keeping the Dead) (2008) - Voitonmerkki
• Ice Cold (The Killing Place) (2010) - Jääkylmä
• The Silent Girl (2011) - Hiljainen tyttö

Tess Gerritsen Wikipediassa ja tämä kirja Adlibriksessä.

Paul Johnston: Siniset varjot - Alex Mavros 1

A Deeper Shade of Blue/ Crying Blue Murder  - The Greek Novels 1
Julkaistu 2002, suomennos 2007
448 sivua.

Löysin Paul Johnstonin 3 Alex Mavros -dekkaria divarista, suomeksi näitä on aika vaikea saada käsiin, kun ovat Harlequinin julkaisemia ja heidän vanhemmat julkaisunsa tuntuvat aina katoavan kuin tuhka tuuleen. Tuo alkuperäinen kuva on kuitenkin aika lähellä suomennoksen kuvaa, tosin englanninkielinen nimi on sittemmin vaihdettu.

Alex Mavros on skottilais-kreikkalainen yksityisetsivä, joka asuu Ateenassa. Hän saa asiakkaakseen amerikanturkkilaisen Denis Ozalin, jonka sisko Rosa on kadonnut oleskeltuaan Kreikassa Trigonon saarella. Alex lähtee sitten Trigonoon, jossa nuori pariskunta on juuri löydetty hukkuneena, ja kaikilla asukkailla tuntuu olevan jotain salattavaa. Kaikkeen liittyy myös jollain lailla Toisen maailmansodan tapahtumat, kun alue oli Italian miehittämä.

Tarinaa kerrotaan pääasiassa Alexin näkökulmasta mutta välillä tutustutaan muistinsa menettäneeseen naiseen, jota pidetään vangittuna ja raiskataan väkivaltaisesti. Muutaman kerran luetaan myös brittisotilaan päiväkirjaa sodan ajalta. Pidän Johnstonin kirjoitustyylistä, vaikka väkivaltaa ja kuolemia juttu sisältääkin. Teksti on nopealukuista ja sujuvaa, mutta henkilöitä on paljon ja näissä kaikissa kreikkalaisissa nimissä menin kyllä välillä hieman sekaisin. Juttu myös loppuu hyvin äkisti ja jäinkin sitten miettimään, että tuliko kaikki tosiaan selvitettyä ennen loppua. Totesin, että melkein kyllä, pari kohtaa vain jäi kaihertamaan mieltä.

Alex on mielenkiintoinen sankari ja juttu kokonaisuutena hyvin kirjoitettu, joten suosittelen tätä kyllä, varsinkin dekkarien ja Kreikan ystäville. Esimerkiksi lomalukemiseksi mukaan jonnekin idylliselle paikkakunnalle Kreikan saaristoon tämä olisi oikein loistava. Minun ainakin alkoi tehdä tätä lukiessa mieli etelän lomamatkalle, tosin ei kyllä tämän kirjan Trigonoon, se on aivan liian vaarallinen paikka :).

Alex Mavros -kirjat:

• Crying Blue Murder (A Deeper Shade of Blue) (2002) - Siniset varjot
• The Last Red Death (2003) - Punainen kuolema
• The Golden Silence (2004) - Kultainen hiljaisuus

Paul Johnstonin kirjat ja tämä kirja englanniksi Adlibriksessä.

Cassandra Clare: City of Glass - The Mortal Instruments 3

Suom: Lasikaupunki - Varjojen kaupungit 3

Julkaistu 2009, suom 2011

541 sivua.

Tuli sitten luettua suoraan kakkososan perään tämä ensimmäisen Varjojen kaupunkien trilogian päätösosa. Tämäkin tarina on suoraa jatkoa taas edelliselle osalle, eli järjestyksessä pitää nämä lukea.

Clary on saanut tietää miten voi auttaa äitiään, ja tätä varten hänen pitäisi päästä Idrisin Alicanteen, Varjometsästäjien kotikaupunkiin. Jace kuitenkin tekee parhaansa suojellakseen Clarya ja jättääkseen tämän pois matkasta, sarjan pääpahis Valentine kun on myös suuntaamassa Alicanteen kolmatta Muutoksen välinettä (engl: Mortal Instrument) varten. Clary joutuu siten suutuksissaan keksimään itselleen oman tiensä Idrisiin ja saattaa samalla itsensä ja muitakin vaaraan sen vuoksi.

Olen aiempienkin teosten kohdalla maininnut, kuinka päähenkilö Clary on mielestäni ollut jokseenkin ärsyttävä, kun hän suinpäin syntäilee vaaraan ja aiheuttaa muille ongelmia äkkipikaisuuksissaan. Tällä kertaa ilostuin, kun kirjan alkupuolella Clary saakin kunnon puhuttelun Jacelta juuri näistä syistä. Tosin myöhemmin kyllä selitellään ja pyydellään anteeksi puheita. Clary kuitenkin kasvaa ja oppii enemmän omista voimistaan ja tekee hyvinkin oman osansa saadakseen luotua yhteistä rintamaa Valentinea vastustamaan.

Tässä kirjassa tutustutaan Sebastianiin, Jacen kasvattiperheen sukulaispoikaan, jolla onkin aika iso rooli Lasikaupungissa. Tuo osa juonesta ei kuitenkaan toimi mielestäni parhaalla mahdollisella tavalla. Jo edellisessä osassa annettiin paljon selkeitä vinkkejä näistä tulevista juonenkäänteistä ja nyt mennään jo niin pitkälle, että henkilöt tuntuvat suorastaan tyhmiltä, kun eivät näitä vihjeitä tajua sitten millään. Ennalta-arvattavuus siis pilaa hieman lukukokemusta, pidän enemmän nokkelista kirjoista, joissa saa yllättyä lopussa tai fiksut päähenkilöt päättelevät asioita, joita en itse lukiessani ole vielä hoksannut.

Kuitenkin kaikenkaikkiaan tämäkin on hyvä kirja. Tarina on vauhdikas ja viihdyttävä, Idris on paikkana mielenkiintoinen ja hahmojen seikkailuja on mukava seurata. Eli suosittelen niille, joita tämä genre muutenkin kiinnostaa. Ja tarina saatetaan tässä loppuun - melkein. Pari pientä juttua jättää hieman ovea auki jatko-trilogialle.

The Mortal Instruments:

• City of Bones (2007) - Luukaupunki
• City of Ashes (2008) - Tuhkakaupunki
• City of Glass (2009) - Lasikaupunki
• City of Fallen Angels (2011)
• City of Lost Souls (TBA)
• City of Heavenly Fire (TBA)

Tämä kirja Adlibriksessä.

Cassandra Clare: City of Ashes - The Mortal Instruments 2

Suom: Tuhkakaupunki - Varjojen kaupungit 2
Julkaistu 2008, suomennos 2010
453 sivua.

Ensimmäisen Mortal Instruments -trilogian toinen osa Tuhkakaupunki hyppää suoraan mukaan tarinaan siitä, mihin Luukaupunki jäi. Ensimmäisestä osasta tuttuja hahmoja ei juuri esitellä uudelleen, eikä aiempia tapahtumia kerrata, joten on hyvä olla jotenkuten muistissa tuo Luukaupunki.

Clary ja Jace uskovat nyt olevansa sisko ja veli, mutta joitain vihjeitä kirjassa annetaan siihen suuntaan, että heidän taustansa eivät ole vielä kokonaan selvillä. Jacen kasvattivanhemmat palaavat New Yorkiin ja kasvattiäiti Maryse haluaa heittää Jacen ulos talostaan tämän taustasta selvinneiden asioiden vuoksi. Jace on myös joutumassa oikeuteen petoksesta, mutta Kohtalon miekka, jota oikeudessa tarvittaisiin, varastetaan hyvin väkivaltaisesti juuri ennen tätä.

Varjojen kaupunkien maailma sisältää ihmissusia, vampyyrejä, keijuja (ja tällä kertaa myös hienon vierailun keijujen kuningattaren luo), velhoja ja monia erilaisia demoneita, joten kattaus on hyvin monipuolinen. Näiden eri olentojen lapsia löydetään surmattuina ja Valentine kokoaa joukkojaan taisteluun vallasta. Tässä osassa ei niinkään ole kyse Varjometsästäjien taistelusta poliiseina pitääkseen muut olennot aisoissa, vaan nyt koitetaan hakea yhteistä rintamaa maagisen maailman sisällä yhteistä vihollista Valentinea vastaan.

Nyt tuntuu, että olen päässyt paremmin sisälle tähän Claren asetelmaan, henkilöt tuntuvat tutuilta ja pidin tästä menosta paljon. Teksti oli nopealukuista ja viihdyttävää ja henkilöihin päästiin hieman syvemmälle sisälle. Clary oli minusta vieläkin hieman ärsyttävä & turhan äkkipikainen ja innokas kirkumaan, mutta hänkin alkaa jo hieman löytää itseään ja muuttua kiinnostavammaksi hahmoksi. Onneksi tarinassa tosiaan hahmoja riitää ja on myös muita - kuten velho Magnus Bane - jotka pitävät mielenkiintoa hyvin yllä.

Lukulistalla on paljon kiinnostavia kirjoja odottamassa vuoroaan ja menikin yllättävän kauan tuon edellisen jälkeen, että pääsin palaamaan Claren pariin. Nyt tämä jäi (taas) sen verran jännään kohtaan, että pitää lukea tuo tämän trilogian päätösosa Lasikaupunki ihan pian...

The Mortal Instruments:

• City of Bones (2007) - Luukaupunki
• City of Ashes (2008) - Tuhkakaupunki
• City of Glass (2009) - Lasikaupunki
• City of Fallen Angels (2011)
• City of Lost Souls (TBA)
• City of Heavenly Fire (TBA)

Tämä kirja Adlibriksessä.

Tämän ovat lukeneet myös Maria ja Harakanvarpaita-blogi.

Becca Fitzpatrick: Crescendo - Hush, Hush 2

Tulossa suomeksi 11/2011 nimellä Riitasointu.
Julkaistu 2010, 427 sivua.

Kävi sitten ilmi, että väärässä olin tästä Hush, Hush sarjasta. Crescendon tarina nimittäin jää aikalailla kesken, eikä tämä toimi enää itsenäisenä teoksena. Kannattaa siis lukea ehdottomasti tuo ykkösosa Langennut enkeli ensin ja varautua jatkamaan kolmoseen myös. Minä kuitenkin pidin tästä jatko-osasta enemmän kuin ykkösestä. Fitzpatrickin maailma ja sen henkilöt ovat nyt tuttuja ja tässä päästään paremmin heti heidän matkaansa mukana.

Edellisen kirjan tapahtumista on kulunut pari kuukautta ja Patch on edennyt langenneesta enkelistä Noran suojelusenkeliksi. He myös seurustelevat, mutta Noraa hieman häiritsee se, että enkeleiltä puuttuu tuntoaisti ja Patch ei fyysisesti tunne mitään. Arkkienkelit myös vahtivat Patchin tekemisiä tarkkaan ja Patch ei saisi olla liian läheisissä väleissä suojattinsa kanssa.

Nora saa heti alkuun kunnon riidan aikaiseksi ja he Patchin kanssa eroavat. Patch alkaa viettää aikaa Marcie Millarin (!) kanssa ja Nora taas hengailee vasta kaupunkiin palanneen lapsuudenystävänsä Scottin kanssa. Scott on kuitenkin muuttunut ja joutunut vaikeuksiin edellisessä asuinpaikassaan. Hän osaa myös keskustella ajatuksillaan ja edellisen osan lukeneet tietävät mihin se ominaisuus viittaa... Nora myös selvittelee tässä osassa isänsä kohtaloa ja etsii nimellä Black Hand tunnettua miestä. Niin ja joku taas haluaa tappaa Noran.

Crescendo oli hyvin viihdyttävä teos ja luinkin tämän nopeammin kuin ykkösosan. Välillä kyllä ihmettytti, että kuinka nuo satoja vuosia vanhat enkelit viihtyvät niin hyvin 15-vuotiaiden tyttöjen seurassa, mutta ehkä se on heille mukavaa vaihtelua :). Nefilit keräävät rivejään vastustamaan langenneita enkeleitä ja en osaa päättää kummalla puolella pitäisi olla. Tästä voisi kehittyä hyvin kiinnostava juonne seuraavaan kirjaan. Fitzpatrick ei ehkä parhaalla tavalla saa henkilöitään elämään paperilla, mutta siitä huolimatta kyseessä on hyvä kirja. Mielestäni Patch varsinkin jäi edelleen hahmona hieman liian etäiseksi, olin toivonut hänestä opittaisiin jo enemmän mutta ehkä ensi kerralla sitten...

Hush, Hush:

• Hush, Hush (2009) - Langennut enkeli
• Cresendo (2010) - Riitasointu
• Silence (10/2011) - Hiljaisuus
• Book 4 (2H/2012)

Tämä kirja suomeksi ja englanniksi Adlibriksessä.

Tämän on lukenut myös Cathy.