Julkaistu 2010, suomennos 2012
373 sivua.
Australialainen P. D. Martin on yksi suosikkikirjailijoistani jännityksen alueella. Hänen sankarittarensa Sophie Anderson on alun perin australialainen, mutta sarjan alussa vasta päässyt Quanticoon FBI:n profiloijaksi. Sophiella on erikoinen kyky nähdä enneunia ja näkyjä, ja tästä voisi olla paljon apua hänen työssään, kunhan vaan Sophie itse pääsee sinuiksi taitojensa kanssa.
Kuoleman suudelma on jo viides Sophiesta kertova kirja ja todennäköisesti viimeinen suomeksi ilmestyvä. Kuudennen ja viimeisen osan Coming Homen kun Martin teki interaktiivisena e-kirjana, jossa lukijat pääsivät äänestämään juonenkäänteistä kirjoittamisen edetessä. Nyt Martin keskittyy muihin kirjoitustöihin, mutta ei ole sulkenut pois myöhempää paluuta Sophien seikkailujen pariin.
Sophie Anderson toimii FBI:n profiloijana Los Angelesissa ja hänet pyydetään apuun kun puistosta löytyy alaston nuoren naisen ruumis. Naisella on kaulassaan kaksi pistojälkeä, mutta ei juuri muita vammoja, joten kuolinsyyksi epäillään verenhukkaa. Perinteiset tutkintalinjat poikaystävistä lähtien ovat etusijalla, mutta Sophie epäilee saamansa näyn perusteella taustalla olevan jotain muuta. Poliisilla on tiedossa, että After Dark -niminen vampyyreiksi itseään uskovien ryhmittymä käyttää tätä puistoa rituaaleihinsa, joten Sophie lähtee tutustumaan paikalliseen vampyyrialakulttuuriin, joka muistuttaa uskonnollista kulttia karismaattisine johtajineen.
Kuoleman suudelma ja koko Sophie-sarja on juuri sellaista kirjallisuutta, josta minä pidän paljon. Juonet ovat vauhdikkaita, erilaisia ja tutkittavana oleva rikossarja on aina hyvin kiinnostavasti esitelty. Sophie myös vähitellen sarjan edetessä oppii tulemaan paremmin toimeen karmeiden näkyjensä kanssa ja jopa luottamaan niiden ohjaamaan häntä oikeaan suuntaan rikoksia selvitellessään. Kuitenkin Sophie on myös hyvin pätevä profiloija ja tutkija, eikä hän ole pelkästään näkyjensä varassa työssään. Sophien työ, eli varsinaisen profiilin tekeminen rikollisesta on myös isossa osassa näissä kirjoissa.
Kuoleman suudelman vampyyrijuoni on realistiselta kannalta tehty ja hyvin uskottava, eikä juuri sisällä paranormaaleja elementtejä, no sen enempää kuin nämä kirjat yleensäkään enneunineen. Vaikka aihe on vakava, niin vaalean Sophien valmistautuminen vampyyrikubille ja naamioituminen goottityyliin hymyilyttivät. Henkilöistä Sophiesta itsestään olen pitänyt paljon jo pitkään, mutta tässä esitelty vampyyrikulttijohtaja Anton Ward herätti kyllä mielenkiinnon, harmi vaan, että hänestä tai hänen järjestöstään ei tämän enempää voi lukea. Sophien miesystävillä on joskus ollut isompikin rooli tarinassa, mutta nyt tämä herra jäi aika sivuun rikostutkinnasta, vaikka sattuikin olemaan juuri vierailulla Sophien luona murhasarjan aikaan.
Ihana sarja kaikenkaikkiaan, mutta kiinnostuneiden kannattaa aloittaa ensimmäisestä osasta, koska siinä esitellään koko asetelma hyvin. Vaikka nämä Sophie-kirjat melko itsenäisiä teoksia ovatkin, niin viittauksia vanhoihin tapahtumiin on kuitenkin aina mukana ja Sophien elämä etenee, joten parhaiten juonet toimivat, kun ne lukee oikeassa järjestyksessä. Suosittelen ehdottomasti kaikille jännityksen ystäville!
Sophie Anderson -sarja:
- Body Count (2005) - Painajaiset (2009)
- The Murderer's Club (2007) - Murhaajien kerho (2010)
- Fan Mail (2009) - Ihailijapostia (2010)
- The Killing Hands (2009) - Tappavat kädet (2011)
- Kiss of Death (2010) - Kuoleman suudelma (2012)
- Coming Home (e-book, 2011)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti