sunnuntai 30. lokakuuta 2011

Agatha Christie: Syyttömyyden taakka

Ordeal by Innocence
Julkaistu 1958, suomennos 1976
Pokkari 2010, 238 sivua

Innostuin Agatha Christien teoksista ensimmäisen kerran peruskouluaikoina. Hänen hyvin kirjoitetut "kuka sen teki" -tyyppiset dekkarit yllättävine juonenkääteineen 1900-luvun alkupuolen maailmassa ovat kestäneet aikaa erinomaisesti ja toimivat edelleenkin hyvin. Nykyään kun Christieltä on julkaistu useita tarinoita uusina pokkariversioina luen näitä aina satunnaisesti muiden kirjojen lomassa.

Syyttömyyden taakan tarina on esiintynyt myös uudemmassa Marple-sarjassa hyvin paljon muokattuna, alkuperäisessä kun ei ole edes Jane Marplea. Tämä kirja kertoo Argylen perheestä. Perheen äiti on murhattu ja poika Jack tuomittu murhasta ja tämä on sittemmin kuollut vankilassa. Perheen kannalta parin vuoden takainen murhenäytelmä on siis käsitelty ja takanapäin. Sitten tohtori Calgary saapuu heidän ovelleen ja todistaa, että Jack oli syytön ja koko kipeä tapahtuma pitää avata uudelleen.

Tohtori Calgary on herkullinen hahmo kun hän menee innoissaan kertomaan ilouutista Argyleille, mutta joutuukin ihmettelemään suuresti kun perhe ei otakaan hänen uutisiaan vastaan kovin hyvin. Kaikki syyttömätkin joutuvat nyt epäilyksen alle ja heidän tulevaisuutensa vaarantuu, koska ei voi olla varma, että kuka heistä on syyllinen. Tästä tohtori Calgary saa sitten virikkeen selvittää alkuperäinen murha perinpohjin.

Syyttömyyden taakka on ihan hyvä kirja mutta ei erinomainen. Tosin minun mielipiteeseeni saattaa vaikuttaa tuo aiemmin nähty leffaversio, joka muunneltunakin paljasti pääjuonen. Tämä kirja koostui lähinnä keskusteluista päähenkilöiden välillä, mutta en päässyt sisälle näihin henkilöihin kovin hyvin. Näiden keskusteluiden perusteella pitäisi pohtia psykologiselta kannalta, että kuka voisi tehdä tämän tyyppisen murhan ja mikä vaikuttimena olisi. Minulta tämä jäi väliin, koska valmiiksi oli niin vahva epäilys syyllisestä (vain epäilys siksi, että uudessa Marple-sarjassa on myös vaihdettu murhaajia välillä).

Ei siis parasta Christietä tällä kertaa, mutta loppuyllätys on taas hyvin tehty ja jättää hyvän fiiliksen kirjasta. Suosittelen Christien ystäville ja välipalaksi muillekin.

Agatha Christie Wikipediassa ja tämä kirja Adlibriksessä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

LinkWithin

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...