Lincoln Child: Kuoleman algoritmi

Death Match

Julkaistu 2004, suomennos 2011

482 sivua.

Kuoleman algoritmi on ensimmäinen Lincoln Childilta lukemani teos, vaikka hyllyssä on kyllä makaillut jo jonkin aikaa pari muutakin. Tämä tarttui mukaan kirjaston Bestseller-hyllystä ja 7 päivän laina-aika tiesi sitä, että tämä pitää lukea nopeasti.

 

Christopher Lash on psykologian tohtori ja entinen FBI:n erikoisagentti käyttäytymistieteen yksiköstä. Huippuluokan deittipalvelufirma Eden Inc pyytää tohtori Lashiä tutkimaan erään yhteensaattamansa parin kaksoisitsemurhaa. Kuollut Thorpen pariskunta oli täydellinen osuma, 100% toisilleen yhteensopiva ja kaikin tavoin onnellinen perhe pienen vauvansa kanssa, joten heidän yllättävät itsemurhansa ovat suuri arvoitus. Onko Edeniltä jäänyt huomaamatta näistä ihmisistä joku psykologinen taipumus, joka näissä yhdistelmissä voisi johtaa tälläiseen katastrofiin?

Edenin algoritmipohjainen ohjelma on löytänyt vuosien varrella 6 tälläistä 100% superparia ja firman sisällä he ovat julkkiksia vaikka eivät tiedäkään sitä itse. Lashin selvitellessä tapahtumia hän pääsee tutustumaan Edenin johtoportaaseen ja päällisin puolin parinmuodostukseen, mutta varsinaisia arkistoja ja Eden keräämiä valtavia määriä tietoja ei hänelle noin vaan avatakaan, edes salassapitosopimusten allekirjoittamisen jälkeen. Välähdyksinä Lashiä vaivaa vielä hänen FBI:stä lähtönsä aiheuttanut murhasarja, joka lukijalle aukeaa hitaasti tarinan mukana. Sitten kun toinen superpari löytyy kuolleena siirtyy fokus oudon tapahtuman selvittelystä aktiivisen murhaajan etsintään ja loppujen parien suojeluun

Tämä kirja oli kuin minulle tehty, juuri sellaista vauhdikasta jännitystä ja murhan selvittelyä mistä paljon pidän, lisämausteena hieman tiedettä. Henkilöt ovat mukavia, mutta heihin ei sen enempää tarvitse kiintyä tai heistä välittää, itse juoni on pääosassa. Lähtökohta tarinalle oli myös todella hyvä ja kiinnostava ja psykologinen aspekti oli hyvä. Hieman vaan muodostui ongelmaksi loppuosasta se mihin suuntaan Child tarinaansa lopulta vei. Tämä sen takia, että luin vasta asetelmaltaan täysin erilaisen, mutta lopultaan aivan samanlaisen teoksen ihan vasta, joten tästä nyt tuli sen vuoksi pettymys. Kyseessä on tietysti oma vikani ja se toinen tapaus on paljon uudempi, joten tämä Kuoleman algoritmi olisi pitänyt lukea ensin...

Edenin toimintatapa ja parinmuodostus avatarien avulla oli hieno idea ja tästä puolesta olisin mielelläni lukenut enemmänkin. Nyt juonenkäänteitä ja tapahtumia oli niin paljon, että kovin syvällistä katsausta ei mukaan mahtunut mihinkään suuntaan. Juonesta en oikein muuta osaa sanoa, kun arvasin ratkaisun aika aikaisin, joten se hieman pilasi tätä lukukokemusta. Muuten tämä oli tosi hyvä tekno-jännäri ja aion ehdottomasti lukea Childia jatkossakin.

Lincoln Child (sooloteokset, ilman  Douglas Prestonia):

1. Utopia (2002) - Utopia (2010)
2. Death Match (2004) - Kuoleman algoritmi (2011)
3. Deep Storm (2007) - Uusi Atlantis (2008)
4. Terminal Freeze (2009) - Sulamispiste (2009)
5. The Third Gate (2012)

Lincoln Child Wikipediassa ja Kuoleman algoritmi Adlibriksessä.

Lisää tästä kirjasta Kirjavinkeissä.